Olen 30.5.2024 klo 18 puhumassa tärkeistä lukukokemuksistani ja elämäni kirjoista ja erityisesti sarjakuvista Pispalan kirjastossa, Pispalan valtatie 21, Tampere. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tarjolla on kahvia ja teetä. Tervetuloa!
Nytpä esittelen uutuuksia! Ensimmäisenä oikeutetusti Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa. Sain sen toissapäivänä käsiini. 
Kanteen piti tulla samanlainen Geltex-pinta kuin Memento moriin. Siis aika voimakas struktuuri. No, eipä tullut. En tiedä miksi. Kansi on kuitenkin mattapintainen, mikä on kiva.
Tykkään paperin kellertävästä sävystä. Kirjasta löytyy myös tämä ruutu, nyt korjattuna. Aika paljon muitakin korjailuja tein paperikirjaan. (Silti ainakin kaksi kirjoitusvirhettä löytyi painotuotteesta) Lisäsin myös yhden uuden sivun. Kirjasta löytyy myös aika läjä muita polkupyöräaiheisia kuvituksia, joita en ole verkossa julkaissut.
Seuraava uutuus pääsi nyt vasta verkkokauppaani, vaikka ilmestyi jo ennen juhannusta. Niin työntäyteinen oli kesäni Polkimilla-sarjakuvan kanssa, etten oikein ehtinyt tekemään mitään muuta.
Tuntuu hassulta kun puhumme englantia sarjakuvassa! Kirjassa on kiiltävä kansi, mutta onneksi sisäsivut ovat mattapaperia. (Toisin kun Minä, Mikko ja Annikin Amerikan käännöksessä) Jostain syystä en oikein tykkää kiiltävästä paperista tai kansista vaikka värit näyttävät toistuvan vähän paremmin kiiltävällä paperilla. En vain pidä siitä miltä se tuntuu käsiin.
Tein myös Polkimilla-julisteen. Juliste on käsin signeerattu ja numeroitu ja sitä on tehty vain 50 kappaleen painos vaaleankeltaiselle kartongille, jossa on pieni pintastruktuuri. Julisteen tekstit ja kuva-aihe ovat Polkimilla-sarjakuvakirjan kannesta.
Julisteen pintaa. Sain pienestä painosta Tampereella loput luonnonvalkoista/vaaleankeltaisesta kartongista, jossa on kiva pintastruktuuri. Kartongin paksuus 250g/m ja 300g/m, eli aika paksua. He olivat painaneet sille aiemmin lähinnä hääkutsuja.
Tätä kirjoittaessa huomana, että ilmeisesti paperit, niiden sävyt ja tuntu, ovat mulle aika tärkeitä.
Kaikkia edellä mainittuja teoksia on myynnissä verkkokaupassani ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 16.-17.9. mun myyntipöydässä. Paikka: Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51, Helsinki
Polkimilla-julkkarit ensi lauantaina Laikussa aloittavat ”julkkarikiertueeni”. Olen siis paikalla kaikissa näissä tapahtumissa:
26.8. klo 16 Laikku, Keskustori 4, Tampere
1.9. klo 16 Turun Sarjakuvakauppa, Humalistonkatu 8, Turku
1.9. klo 18 Turun pääkirjasto, Linnakatu 2, Turku
6.9. klo 17 Akateeminen kirjakuppa, Hämeenkatu 7, Tampere
8.9. klo 17 Laukontorin Antikvariaatti, Laukontori 6, Tampere
16.-17.9. Helsingin sarjakuvafestivaalit. Lavalla lauantaina 16.9. klo 15.30. Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51, Helsinki
21.9. klo 18 Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, Joensuu. Järjestäjä VeloFinland
22.9. klo 13.40 VeloFinland pyöräilyseminaari, Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
Nyt sarjakuva saa jatkoa jälleen! Edellisestä julkaisusta onkin vierähtänyt aikaa. Tässä välissä olen piirtänyt kaikki loput sivut, joita oli 30 (väritys on vielä kesken) luonnostellut kantta ja käynyt työmatkalla Virossa. Olemme saaneet tulevan kirjan nimenkin päätettyä. Sen nimeksi tulee:
Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa
Kirjan julkaisee sarjakuvakustantamo Suuri kurpitsa ensi syksynä. Tai julkaisee jos minä vaan saan oman osani tehtyä ajallaan. Paljon on vielä kesken: sivuja värittämättä, kansi piirtämättä ja rutosti tietokoneilua tekemättä. Ikävä kyllä emme elä 1990-luvulla ja tällaisen analogisen taiteilijankin pitää saattaa sarjakuva digitaaliseen muotoon. Näissä verkkojulkaisuissa kun koko ei riitä painotuotteeseen.
Tässä jaksossa seikkaillaan lähellä nykyhetkeä, vuodessa 2018. Tampereen kaupungin edustajista en yrittänyt tehdä näköisiä. He tuskin ovat autokaupungista vastuussa. Ainakaan yksin. Meistä jokainen on avain muutokseen. Kaupunkiin rakennetaan parempia pyöräväyliä jos pyöräilijöitä on paljon. Nouskaamme siis polkimille kaikki jotka pystyvät!
Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 16.6.2023 ja kirja ilmestynee syksyllä 2023.
Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023.
Lähdeluettelo
Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo
Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden:
Brill, 23–47.
Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.
Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New
York: Routledge.
Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki
aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171.
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle
Policies, Cultures and Histories. Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus
(toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97.
Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen &
Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005.
Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo. Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas
auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.
Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.
Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.
Ruutujen takaa
Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.
Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/
Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.
Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.
Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.
Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.
Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.
Sarjakuvatapahtuma Telakka Kuplii järjestetään kulttuuriravintola Telakalla lauantaina 3.12.2022 klo 12->
Tapahtuma on ilmainen!
Osoite: Tullikamarinaukio 3, Tampere. Itse pidän myyntipöytää ja olen myös Sarjakuva-Finlandia aiheisessa paneelissa klo 17.30 Pauli Kallion ja Suvi Ermilän kanssa. Meikä voitti Finlandian 2015, Pauli 2021 ja Suvi tänä vuonna.
Suuri Kurpitsa järjestää tapahtuman yhteistyössä Kulttuuritalo Telakan, Tampere kuplii ry:n ja Tampereen Kirjafestareiden kanssa. Ohjelman ohessa sarjakuvan ystävät saavat mahdollisuuden hankkia kovat paketit ennen ankarinta jouluruuhkaa.
Ovet avataan asiakkaille kahdeltatoista. Haastattelujen ja keskustelujen päähenkilöitä ovat mm. Aino Louhi, Ville Ranta, Juliana Hyrri, Tiia Salmelin, Jaana Suorsa, Pertti Jarla, Tiitu Takalo, Suvi Ermilä, Kimmo Lust ja Niko-Petteri Niva. Taiteilijoita haastattelevat Jyrki Liikka, Vesa Kataisto, Jiipu Uusitalo, Johanna Rojola ja Harri Filppa. Illan päätteeksi sarjakuvamaailmasta tutut DJ:t pyörittelevät tilanteeseen istuvia kiekkoja.
Telakka kuplii -tapahtuman FB-sivuille tästä!
Telakka kuplii liittyy siis Tampereen Kirjafestareihin, jotka järjestetään samaan aikaan Tampere-Talossa. Linkki tapahtuman verkkosivulle.
Tampere-Talossa olen lavalla klo 14.30 paneelissa: Sarjakuvieni Tampere
Miten Tampere ja tamperelaiset ovat vaikuttaneet sarjakuviini? Entä millaisena Tampere ja tamperelaiset näyttäytyvät sarjakuvissani? Pekka Manninen, Tiitu Takalo, Emmi Nieminen ja Ville Pirinen keskustelevat aiheesta ja sen ympäriltä.
Tampere-Talon tapahtumaan on pääsymaksu ja tapahtuma jatkuu myös sunnuntaina. Osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.
Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.
Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua.
Lähdeluettelo
Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.
Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,
Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.
Tampere kuplii -sarjakuvatapahtuma on juuri nyt alkamassa täällä Tampereella. Sunnuntaina festivaaleilla pääsee kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa muiden muassa meikäläinen kertoo yhteistyöstään historioitsija Tiina Männistö-Funkin kanssa eli juurikin täällä lokissa ilmestyvästä sarjakuvasta.
Millaista yhteistyö sarjakuvakentän ulkopuolisen tutkijan tai muun asiantuntijan kanssa on, miten se eroaa sarjakuvataiteilijan tai tutkijan tyypillisemmästä työstä ja millaisia teoksia yhteistyöstä on syntynyt.
Mukana omista kokemuksistaan keskustelemassa ovat tutkija ja sarjakuvataiteilija Reetta Laitinen, sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, sarjakuvaneuvos Johanna ”Roju” Rojola ja sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo. Keskustelua mm. sarjakuvateoksista Ottopoikia ja työläistyttöjä, Sisaret 1918, Vihan ja inhon internet sekä tutkimushankkeista ja väitöskirjatutkimuksesta, joissa sarjakuvataiteilijat ovat olleet mukana.
Tapahtuman verkkosivuille tästä.
Lisäksi tänään torstaina 24.3. klo 18 olen kirjailijavieraana Kirjasto kuplii -tapahtumassa Sampolan kirjastossa, Sammonkatu 2, Tampere. Lisätietoja tästä. Ja linkki ohjelman tallenteeseen.
Tässä loput tuosta jännittävästä tarinasta, jossa ollaan polkimilla Hervannassa vuonna 1983.
Seuraava sarjakuva ilmestyy taas kahden viikon päästä eli 11.3.
Nyt sarjakuvan tyyli vähän muuttuu, sillä sisältökin vaihtuu historiasta autofiktioon. Tiina Männistö-Funkin artikkeliin perustuva historia saa toki jatkoa tulevaisuudessa.
Oppiiko Tiitu koskaan pyöräilemään? Joudun pitämään teitä jännityksessä yli kuukauden, sillä mun täytyy tehdä vähän muita töitä tässä kesken kaiken ja piirtää tietysti ne tulevat sivutkin. Pahoittelut mutta sellaista elämä vaan on. Seuraava osa ilmestyy 25.2.2022.
