Memento mori maailmalla ja muita kuulumisia

memntomoriUutisia: Memento mori ilmestyi tovi sitten ranskaksi! Kirja on isompi kuin suomenkielinen, noin A4-kokoinen. Kansikin on eri, niin kuin tarkkasilmäisimmät saattavat kuvasta huomata. Aika jännää nähdä itsensä puhumassa ranskaa, jota en osaa puhua pätkääkään.

Lisäksi juuri selvisi, että Pauli Kallion käsikirjoittama kokoelmateos Ammatti: käsikirjoittaja voitti Sarjakuva-Finlandian! Onnea Pauli! Piirtäjiä teoksessa on useita, muiden muassa meikäläinen. Onnea kaikille teoksen piirtäjillekin! Piirtäjät antavat sarjakuvalle lihaa luiden päälle ja saavat sen liikkeelle. Ilman käsikirjoitusta sarjakuvaa ei olisi olemassa.

kasikirjoittajaSarjakuvavisa! Kuka sarjakuvapiirtäjä on kuvittanut minkäkin Paulin muotokuvan kirjan kanteen? Vastaukset kommentteihin!

Etätaiteilija laittaa kampauksen ja saa palkinnon

 puhe1puhe2Sain eilen Kynnys ry:n Vimma-palkinnon olohuoneessani. Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö.

Pidin myös puheen, joka meni tähän tapaan:

Olemme kollegani A-K Laineen kanssa tehneet nyt jo yli kymmenen vuotta seinäkalenteria. Sen nimi on Pussailua barrikadeilla. Ja nimi viitaa siihen, että kun monet aktivistit uupuvat tai kyynistyvät siinä aktivistin työssään, koska kaiken aikaa käsitetään niitä asioita, jotka on huonosti, taistellaan suuria ongelmia vastaan ja kehitys saattaa olla niin hidasta, että sitä ei aina edes huomaa. Niin me halusimme tuoda ihmisille vähän iloa ja toivoa… ja pussailua sinne itse kunkin barrikadeille. Minkä muodon se barrikadi sitten kullakin ottaa.

Ja syy, miksi mä nyt puhun tästä, on se, että me olemme merkinneet sinne kalenteriin kaikenlaisia erilaisia, vähän vaihtoehtoisempia, merkkipäiviä. Siellä siis ei ole esimerkiksi pääsisäistä tai joulua, koska me halusimme tuoda näkyväsi myös sitä, että kaikki eivät vietä joulua tai pääsisäistä. Itse asiassa suurin osa maailman ihmisistä ei ole kristittyjä.

Ne merkkipäivät, joita kalenteriin on merkitty, käsittelevät esimerkiksi tasa-arvoa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, mielenterveyttä, ihmisoikeuksia, ympäristöä, eläinten oikeuksia tai feminismiä. Ja tälle päivälle, 3. joulukuuta, me olemme merkinneet kansainvälisen vammaisten päivän. Eli tämä päivä oli jo itse asiassa merkitty kalenteriini!

Tämän vuoden 2020 kalenteri on tietysti tehty jo joskus elokuussa 2019. Ja kun me merkitsimme tuon vammaisten päivän kalenteriin silloin, en olisi mitenkään voinut kuvitella missä olen nyt. Että olen täällä vastaanottamassa Kynnys ry:n Vimma-palkintoa. Sillä minähän vielä piirsin silloin sitä sarjakuvaa, Memento moria, josta mut nyt palkitaan. Ja ajatus sen ilmestymistä tuntui todella kaukaiselta. Se ei ollut ilmestynyt missään muualla kuin mun blogissa. Sitten kun sarjakuva lopulta ilmestyi kirjana, se sai yllättävän paljon julkisuutta, siis ollakseen sarjakuva ja myös minä olen saanut paljon huomiota eri medioissa. Olen saanut kertoa mun sairastumiskertomustani uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Eikä se aina ole ollut kivaa.

Jotenkin tuntuu, että toimittajat tahtovat jonkun koskettavan selviytymistarinan, jonka olen sitten saanut heille kertoa. Olen alkanut miettimään, että miksi se selviytymistarina tuntuu kuitenkin olevan usein samanlainen. Selviytyjä on se, joka on kuntoutunut täysin ja palannut takaisin työelämään. Siis minun kaltaiseni ihmisen tarina. Miksei toimittajia kiinnosta aivoverenkiertohäiriösairastunut, joka ei pysy kävelemään tv-studioon omin jaloin vaan saapuu esimerkiksi pyörätuolilla. Miksei haastateltava voisi saapua paikalle valkoisen kepin kanssa, koska näkökentän puutos rajoittaa näkökykyä? Miksei haastatella ihmistä, joka on menettänyt puhekykynsä. Heillä jos kellä, olisi koskettavia selviytymistarinoita. Ihan arjessa selviytymistarinoita.

Toki ymmärrän kyllä, että mun työ on mulle väline saada oma ääneni kuuluviin ja oma tarinani kerrottua. Mutta olisi hienoa saada kaikkien ääni kuuluviin. Myös niiden, jotka eivät pysty puhumaan.

Puolet aivoverenvuotoon sairastuneista kuolee lähes välittömästi. Puolet. Pelkästään se on jo selviytymistarina, että olen elossa. Että me olemme elossa. Minä olen kyllä oikeasti ihan tosi tosi kiitollinen siitä, että olen saanut työkykyni takaisin, ja voin piirtää sarjakuvaa, joka on siis mun työ, se sarjakuvien piirtäminen, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että olen elossa. Ja olen todella kiitollinen tästä palkinnosta, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että minä olen täällä vastaanottamassa sitä. Ei siis niin, että MINÄ olen täällä vastaanottamassa sitä, vaan, että minä OLEN täällä vastanottamassa sitä. Olen elossa vastaanottamassa sitä.

Meillä kaikilla on omat selviytymistarinamme. Mä olen kiitollinen siitä, että minun tarinani on tullut piirretyksi ja luetuksi. Kiitos.

Sosiaalista eristäytymistä

palettiTuntuu todella erikoiselta, että vielä viime viikon maanantaina kävin ompeluseurassa. Nyt en enää käy missään. Paitsi ruokakaupassa. Rupesin maalaamaan.

asetelmaMemento morin jälkeen”. Akryyli kankaalle 72×91 cm. Tiitu Takalo 2020.
Aika perinteistä! En edes muista milloin olisin maalannut näinkin perinteisen asetelman. 1997 taidekoulussa kenties. Asetelma on maalattu siis havainnosta. Se tuntui todella kivalta pitkästä aikaa. On aivan eri asia piirtää tai maalata jotain havainnosta kuin esimerkiksi kuvasta. Kuva on jo valmiiksi kaksiulotteinen, asetelma ei. Ja oli myös todella kiva maalata jotain, jonka ei tarvitsetulla minnekään”.

Asetelman kangas viritelty tietokoneen monitorin ja kirkasvalolampun päälle. Maljakossa pihamme kirsikkapuun ja kriikunan oksia. Oikeassa laidassa näkyy piirustuspöytääni, papereita ja kansioita.

Tämä on jo neljäs tai viides maalaus tälle samalle maalauspohjalle. Maalailen aina vanhan päälle.

Vielä ehtii äänestää kalenteriäänestyksessä!

Bloginappi vers1

Memento morin kannen maalailua

NeljäsVersioMemento mori ilmestyy maanantaina 16.3. 2020 Siispä voisi olla ajankohtaista kertoa tuosta yllä syntyvästä kannesta. GIF-animaation laati työharjoittelijani Veera. Kannen originaali on esillä pikkunäyttelyssäni Tampere kuplii -festivaaleilla 21.-22.3.202. Tampere-talo, 2.krs, Duetto-salien aula. Käykääpä katsomassa! (Tampere kuplii peruttu.)

Olin katsellut Artist of the Year -tosi-TV-sarjaa ja inspiroitunut taas maalauksesta. Päätin tehdä kannen guasseilla ja peittävillä väreillä. Guasseillahan voi myös maalata läpikuultavammin.

Olin tehnyt valmiiksi useampia maalauspohjia: kiinnittänyt eri sävyisiä sävypapereita liimapaperilla vaneri- ja MDF-levyille ja sutinut päälle turkoosin pinnan. Halusin kuitenkin, että paperin terrakotanvärinen pinta kurkkii turkoosin alta eläväisesti, luoden hienoja kontrasteja. Kontrasteista nimittäin tykkään. Kuva-alan koko on noin A3, jotta se mahtuu vielä skanneriin.

Lähtökohtana oli valokuva omasta pärstästäni, jota käytin mallina. Halusin, että kasvot ovat vasemmalle, kohti menneisyyttä, jota sarjakuva käsittelee. Mutta silmät saisivat katsoa suoraan katsojaan. Ilmeestä halusin vakavan, mutta itsevarman.

Aloitin luonnostelun siveltimellä, vahvoin viivoin. Pystyin aika rohkeasti tarttumaan toimeen, koska maalauspohjia oli useita valmiina. Saattoi mokata rauhassa.

Sitten vain lisäilin eri sävyisiä valokohtia. Varjoja tuskin lainkaan. Vasemmalta kasvoihin osuu lämmin valo, oikealta kylmempi. Iso osa kasvoista jäi silti taustan väriseksi. Halusin jättää kuvan hyvin maalaukselliseksi, silottelemattomaksi.

Tähän maalaukseen kuluu aikaa 4 tuntia ja 8 minuuttia. Tämä selvisi valokuvien tiedoista. Itse asiassa paidan maalasin hieman myöhemmin, mutta kasvot siis tuossa ajassa. Se on kutakuinkin sama aika kuin kilpailijoilla on muotokuvan maalaamiseen tuossa mainitsemassani TV-sarjassa.

kansiKantta varten tein vielä aivojen verisuonia kuvaavan ”sädekehän” toiselle paperille, jonka sitten kuvankäsittelyohjelmassa lisäilin kuvaan. Lisäksi tekstasin musteella kannen kaikki tekstit käsin; lattasiveltimellä otsikon ja palloterällä muut tekstit.

Nyt mun täytyy poistaa Memento mori verkosta. Kirja siis saatavilla 16.3. riippuen tietysti kauppojen tilausinnosta. Tampereen kirjastossakin näyttää olevan jo varauksia.

Ja muistakaa yhä kalenteriäänestys!

Bloginappi vers1

Memento morin jälkeen

Eipä hommat ole loppuneet vaikka sain blogisarjiksen valmiiksi. Tässä esimerkiksi lista kuvista, jotka aion korjata paperiversioon. Sivunumerot eivät täsmää verkkosarjikseen. Kustannustoimittajalta sain myös listan mm. kirjoitusvirheistä.

mementomori_ohi2Ja tietysti sivut pitää skannata ja käsitellä uudelleen paperikirjaa varten. Sivut olivat myös ihan sekaisin. Tässä olen saanut niitä vähän järkkäiltyä. Vasemmanpuoleisissa pinossa on tapahtumat ennen leikkausta, keskimmäisessä leikkauksesta kotiutumiseen ja oikealla kotiutumisesta tarinan loppuun. Kuten näkyy, sivujen piirustuskoko on melko suuri.mementomori_ohi5Se homma jäi kuitenkin kesken sillä keksin, että työhuone pitää siivota. Tässä siis kuva siivouksen keskeltä.

mementomori_ohi3 Ja mitä löysinkään! Nuudelipussikokoelmani. Tai ainakin osan siitä. Loput ovat vintissä. Nehän mainitaan jo Minä, Mikko ja Annikki -sarjakuvassakin. Ja taas huomaan sanovani itselleni: ”Näistä on hetkenä minä hyvänsä tulossa joku ällistyttävä taideteos.”mementomori_ohi7Löysin myös Memento morin käsikirjoitusvaiheessa laaditun suunnitelman tapahtumien kulusta ja eri kohtauksista. Neuropsykologin nimi peitetty.

mementomori_ohi1Olen jo Minä, Mikko ja Annikki -teosta tehdessä käyttänyt samaa taktikkaa. Siitä löytyi tämä vanha kuva.

annikkiSamoja vahaliituja löysin kolmessa erilaisessa tuotepakkauksessa. Keskimmäinen omalta kouluajaltani.

mementomori_ohi6mementomori_ohi4Toki liituja oli laajempikin värivalikoima kuin tuossa koulupakkauksessa. Mutten edes muista milloin olisin viimeksi piirtänyt liiduilla!

Nyt taas olen tarttunut Memento moriin ja noihin listaamiini muutoksiin, jotta siitä saataisiin mahdollisimman hyvä albumi kevääksi.

Memento mori paperisena

Uutinen: Memento mori ilmestyy keväällä 2020 sarjakuva-albumina julkaisijanaan WSOY. En osaa vielä sanoa tuleeko kaikki tämä verkossa julkaistu matsku kirjaan tai piirränkö jotain lisää. Joudun poistamaan nämä verkossa julkaistut sarjikset paperisen ilmestyessä, mutta vielä ehtii lukea vaikka alusta asti. Vanhimmat, liki kolme vuotta sitten piirretyt sivut, löytynevät helpoiten kirjoittamalla hakukenttään Memento mori.

kansi_mementomoriSarjan viimeinen osa ilmestyy viikon päästä.

Kadonneet Memento mori -sivut

Kävin tuossa eilen Mitzuliinan, joka on työharjoittelijani, kanssa läpi vanhoja Memento Mori -sivuja. Kolme tiedostoa olivat yhä sillä nimellä, jonka skanneri niille lykkää, mutta sivut sijaitsivat ”julkaistut” -kansiossa. Mutta eihän niitä oltu julkaistukaan!

kaddonnet_sivutNe löytyvät nyt oikealta paikaltaan. Memento mori osa 40. Klikkaa tästä, niin pääset lukemaan kadonneet sivut.

Lisää uusia sivuja perjantaina.