Näin syntyi kalenteri 2021

IMG_2510Pian vaihtuu vuosi ja kalenteri seinällä. Mutta miten syntyikään vuoden 2021 Pussailua barrikadeilla -kalenteri?

Koska kyseessä on kalenterin juhlavuosi, päätimme tehdä homman hieman eri tavalla. Kalenterin käyttäjät saivat itse valita kuvat vanhojen kalenterien kuvituksista. Laadimme verkkoon äänestyksen työharjoittelijani ja kalenterin taittajan Mitzuliinan avulla. Hän löysi käyttötarkoitukseemme sopivan ja sopivanhintaisen verkkopalvelun, johon saimme ladattua kaikki olemassa olevat lähes sata kuvaa. Toki kuvat piti ensin skannata, koska meillä ei monestakaan ollut mitään värillistä tiedostoa vaan mustavalkoiseksi värierotellut painovärit eri tiedostoissa. Näistä linkeistä tietoa siitä värierotteluhommasta risopainossa ja offsetpainossa.

IMG_1696Myös kalenterin paperin väri on vuosien varrella vaihdellut ja se on tietysti vaikuttanut siihen miltä lopullinen painotyö näyttää. Kaksi ensimmäistä Pussailua barrikadeilla -kalenteria painoimme digipainona, niistäkin toisen keltaiselle paperille, ja siitä eteenpäin ne on painettu 2-väripainona Pantone-väreillä tai risopainolla.

IMG_2295Kun keväällä äänestys sulkeutui, oli maailmaan iskenyt pandemia. Pidimme kalenterin toisen taiteilijan, A-K Laineen, kanssa kalenterikokouksiamme pihassa. Puutarhapöydällä on siksi myös tumput. Oli jännittävää saada selville, mistä kuvista ihmiset olivat pitäneet. Kun kuvat olivat selvillä, piti valita painovärit. Painosta, joka oli myös suljettu asiakkailta, oli meillä lainassa Pantone-värikartta.

IMG_2508IMG_2513Valitsimme turkoosinvihreän Pantone 3295 U ja kirkkaan pinkin jota olemme käyttäneen ennenkin: Pantone Rhodamine Red U. Vihreän CMYK-arvot ovat 100, 0, 61, 28. Eli siinä on aika paljon mustaa, joten päällekkäisinä nämä kaksi väriä saavat aikaan toivon mukaan tumman pinnan.

 

IMG_2397Haasteita muodostui esimerkiksi siitä, että kaksi ensimmäistä kalenteria oli painettu neljällä värillä, ja nyt käytössä oli vain kaksi. Esimerkiksi tässä alla, vuoden 2010 kalenterissa, A-K Laineen kuvituksessa, on taivaalla sateenkaari!IMG_3890-2Hän kuitenkin sai hienosti sateenkaaren värieroteltua myös toteutettavaksi 2-väripainossa. Alla painosta tullut, valmis kalenteri 2021.IMG_3887Päällekkäisinä pinkki ja turkoosi muodostivat lähes mustan pinnan, kuten olimme toivoneet.IMG_3884Samoilla väreillä painoimme myös postikortteja sekalaisista kuvista. Osa vuoden 2021 kalenterin kuvia, osa ei.IMG_3879 IMG_3882Kiitos kaikille äänestykseen osallistujille! Kalenteria voi ostaa esimerkiksi verkkokaupastani.

 

Etätaiteilija laittaa kampauksen ja saa palkinnon

 puhe1puhe2Sain eilen Kynnys ry:n Vimma-palkinnon olohuoneessani. Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö.

Pidin myös puheen, joka meni tähän tapaan:

Olemme kollegani A-K Laineen kanssa tehneet nyt jo yli kymmenen vuotta seinäkalenteria. Sen nimi on Pussailua barrikadeilla. Ja nimi viitaa siihen, että kun monet aktivistit uupuvat tai kyynistyvät siinä aktivistin työssään, koska kaiken aikaa käsitetään niitä asioita, jotka on huonosti, taistellaan suuria ongelmia vastaan ja kehitys saattaa olla niin hidasta, että sitä ei aina edes huomaa. Niin me halusimme tuoda ihmisille vähän iloa ja toivoa… ja pussailua sinne itse kunkin barrikadeille. Minkä muodon se barrikadi sitten kullakin ottaa.

Ja syy, miksi mä nyt puhun tästä, on se, että me olemme merkinneet sinne kalenteriin kaikenlaisia erilaisia, vähän vaihtoehtoisempia, merkkipäiviä. Siellä siis ei ole esimerkiksi pääsisäistä tai joulua, koska me halusimme tuoda näkyväsi myös sitä, että kaikki eivät vietä joulua tai pääsisäistä. Itse asiassa suurin osa maailman ihmisistä ei ole kristittyjä.

Ne merkkipäivät, joita kalenteriin on merkitty, käsittelevät esimerkiksi tasa-arvoa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, mielenterveyttä, ihmisoikeuksia, ympäristöä, eläinten oikeuksia tai feminismiä. Ja tälle päivälle, 3. joulukuuta, me olemme merkinneet kansainvälisen vammaisten päivän. Eli tämä päivä oli jo itse asiassa merkitty kalenteriini!

Tämän vuoden 2020 kalenteri on tietysti tehty jo joskus elokuussa 2019. Ja kun me merkitsimme tuon vammaisten päivän kalenteriin silloin, en olisi mitenkään voinut kuvitella missä olen nyt. Että olen täällä vastaanottamassa Kynnys ry:n Vimma-palkintoa. Sillä minähän vielä piirsin silloin sitä sarjakuvaa, Memento moria, josta mut nyt palkitaan. Ja ajatus sen ilmestymistä tuntui todella kaukaiselta. Se ei ollut ilmestynyt missään muualla kuin mun blogissa. Sitten kun sarjakuva lopulta ilmestyi kirjana, se sai yllättävän paljon julkisuutta, siis ollakseen sarjakuva ja myös minä olen saanut paljon huomiota eri medioissa. Olen saanut kertoa mun sairastumiskertomustani uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Eikä se aina ole ollut kivaa.

Jotenkin tuntuu, että toimittajat tahtovat jonkun koskettavan selviytymistarinan, jonka olen sitten saanut heille kertoa. Olen alkanut miettimään, että miksi se selviytymistarina tuntuu kuitenkin olevan usein samanlainen. Selviytyjä on se, joka on kuntoutunut täysin ja palannut takaisin työelämään. Siis minun kaltaiseni ihmisen tarina. Miksei toimittajia kiinnosta aivoverenkiertohäiriösairastunut, joka ei pysy kävelemään tv-studioon omin jaloin vaan saapuu esimerkiksi pyörätuolilla. Miksei haastateltava voisi saapua paikalle valkoisen kepin kanssa, koska näkökentän puutos rajoittaa näkökykyä? Miksei haastatella ihmistä, joka on menettänyt puhekykynsä. Heillä jos kellä, olisi koskettavia selviytymistarinoita. Ihan arjessa selviytymistarinoita.

Toki ymmärrän kyllä, että mun työ on mulle väline saada oma ääneni kuuluviin ja oma tarinani kerrottua. Mutta olisi hienoa saada kaikkien ääni kuuluviin. Myös niiden, jotka eivät pysty puhumaan.

Puolet aivoverenvuotoon sairastuneista kuolee lähes välittömästi. Puolet. Pelkästään se on jo selviytymistarina, että olen elossa. Että me olemme elossa. Minä olen kyllä oikeasti ihan tosi tosi kiitollinen siitä, että olen saanut työkykyni takaisin, ja voin piirtää sarjakuvaa, joka on siis mun työ, se sarjakuvien piirtäminen, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että olen elossa. Ja olen todella kiitollinen tästä palkinnosta, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että minä olen täällä vastaanottamassa sitä. Ei siis niin, että MINÄ olen täällä vastaanottamassa sitä, vaan, että minä OLEN täällä vastanottamassa sitä. Olen elossa vastaanottamassa sitä.

Meillä kaikilla on omat selviytymistarinamme. Mä olen kiitollinen siitä, että minun tarinani on tullut piirretyksi ja luetuksi. Kiitos.

Analoginen taiteilija käyttää taitto-ohjelmaa

Mitäs minä olen puuhaillut? Olen osallistunut pienelle taitto-ohjelmakurssille, joka järjestettiin etänä. Tietysti etänä. Sen seurauksena olen tehnyt ihka ensimmäisen julkaisuni taitto-ohjelmalla. Aiemmat lehteni olen tehnyt siis leikkaamalla ja liimaamalla valokopioita, tai fotarissa, jonka käyttöön mulla ei kuitenkaan ole varsinaisesti kovinkaan paljon osaamista. Tänään sain lehteni vedoksen painosta. Juhlistin sitä punaviinilasillisella. Tiedättekö mikä on hauska huomata? Tämä lehti ilahduttaa minua yhtä paljon kuin ensimmäisen Irtoparta-lehden ilmestyminen 19 vuotta sitten. Sama ilo ja innostus on yhä tallella.

lehti1 lehti2 lehti3Lehdessä on noita viimekeväisiä koronasarjiksia ja kolmasosa ihan uutta materiaalia. Kansi on tietysti kommentti Memento moriin. Tässä julkaisussa kuitenkin käsitellään pikkasen pienempiä tapahtumia: ommellaan tilkkutäkkiä sosiaalisessa eristyksessä, pidetään tumppuja kädessä ja annetaan tukan kasvaa. Ja toisaalta käsittelen samalla isoa teemaa: maailmanlaajuista pandemiaa.

lehti4Painatan numeroidun 150 kpl painoksen. Kaipa sitä tulee myyntiin jonnekin…no, ainakin mun verkkokauppaan.

Analoginen taiteilija tapaa ystäviään koronan aikaan

analoginen1analoginen2analoginen3analoginen4Tähän sarjikseen on kerätty kokemuksia eri yrityksistätavataystäviä tai naapureita. On ollut etäompeluseuraa ja etäasukaskokousta ja D&D:tä etänä ja ihan vaan kavereidentapaamista”. Ja joka kerta joku uusi videoneuvottelupalvelu taikka sovellutus opeteltavana. Etälukupiirin jätin välistä, koska en vaan kerta kaikkiaan enää jaksanut tätä yllä kuvattua kuormittavaa laitteiden virittelyä ja yhteyksien pätkimistä. Etäyhteydet eivät kyllä sovi mulle. Milloin tämä loppuu?

analoginenTämä ja muita pandemia-aikaan syntyneitä sarjakuvia saatavilla nyt myös yksiin kansiin kerättynä!
Saatavana verkkokaupastani!