Näin syntyi kalenteri 2021

IMG_2510Pian vaihtuu vuosi ja kalenteri seinällä. Mutta miten syntyikään vuoden 2021 Pussailua barrikadeilla -kalenteri?

Koska kyseessä on kalenterin juhlavuosi, päätimme tehdä homman hieman eri tavalla. Kalenterin käyttäjät saivat itse valita kuvat vanhojen kalenterien kuvituksista. Laadimme verkkoon äänestyksen työharjoittelijani ja kalenterin taittajan Mitzuliinan avulla. Hän löysi käyttötarkoitukseemme sopivan ja sopivanhintaisen verkkopalvelun, johon saimme ladattua kaikki olemassa olevat lähes sata kuvaa. Toki kuvat piti ensin skannata, koska meillä ei monestakaan ollut mitään värillistä tiedostoa vaan mustavalkoiseksi värierotellut painovärit eri tiedostoissa. Näistä linkeistä tietoa siitä värierotteluhommasta risopainossa ja offsetpainossa.

IMG_1696Myös kalenterin paperin väri on vuosien varrella vaihdellut ja se on tietysti vaikuttanut siihen miltä lopullinen painotyö näyttää. Kaksi ensimmäistä Pussailua barrikadeilla -kalenteria painoimme digipainona, niistäkin toisen keltaiselle paperille, ja siitä eteenpäin ne on painettu 2-väripainona Pantone-väreillä tai risopainolla.

IMG_2295Kun keväällä äänestys sulkeutui, oli maailmaan iskenyt pandemia. Pidimme kalenterin toisen taiteilijan, A-K Laineen, kanssa kalenterikokouksiamme pihassa. Puutarhapöydällä on siksi myös tumput. Oli jännittävää saada selville, mistä kuvista ihmiset olivat pitäneet. Kun kuvat olivat selvillä, piti valita painovärit. Painosta, joka oli myös suljettu asiakkailta, oli meillä lainassa Pantone-värikartta.

IMG_2508IMG_2513Valitsimme turkoosinvihreän Pantone 3295 U ja kirkkaan pinkin jota olemme käyttäneen ennenkin: Pantone Rhodamine Red U. Vihreän CMYK-arvot ovat 100, 0, 61, 28. Eli siinä on aika paljon mustaa, joten päällekkäisinä nämä kaksi väriä saavat aikaan toivon mukaan tumman pinnan.

 

IMG_2397Haasteita muodostui esimerkiksi siitä, että kaksi ensimmäistä kalenteria oli painettu neljällä värillä, ja nyt käytössä oli vain kaksi. Esimerkiksi tässä alla, vuoden 2010 kalenterissa, A-K Laineen kuvituksessa, on taivaalla sateenkaari!IMG_3890-2Hän kuitenkin sai hienosti sateenkaaren värieroteltua myös toteutettavaksi 2-väripainossa. Alla painosta tullut, valmis kalenteri 2021.IMG_3887Päällekkäisinä pinkki ja turkoosi muodostivat lähes mustan pinnan, kuten olimme toivoneet.IMG_3884Samoilla väreillä painoimme myös postikortteja sekalaisista kuvista. Osa vuoden 2021 kalenterin kuvia, osa ei.IMG_3879 IMG_3882Kiitos kaikille äänestykseen osallistujille! Kalenteria voi ostaa esimerkiksi verkkokaupastani.

 

Memento morin kannen maalailua

NeljäsVersioMemento mori ilmestyy maanantaina 16.3. 2020 Siispä voisi olla ajankohtaista kertoa tuosta yllä syntyvästä kannesta. GIF-animaation laati työharjoittelijani Veera. Kannen originaali on esillä pikkunäyttelyssäni Tampere kuplii -festivaaleilla 21.-22.3.202. Tampere-talo, 2.krs, Duetto-salien aula. Käykääpä katsomassa! (Tampere kuplii peruttu.)

Olin katsellut Artist of the Year -tosi-TV-sarjaa ja inspiroitunut taas maalauksesta. Päätin tehdä kannen guasseilla ja peittävillä väreillä. Guasseillahan voi myös maalata läpikuultavammin.

Olin tehnyt valmiiksi useampia maalauspohjia: kiinnittänyt eri sävyisiä sävypapereita liimapaperilla vaneri- ja MDF-levyille ja sutinut päälle turkoosin pinnan. Halusin kuitenkin, että paperin terrakotanvärinen pinta kurkkii turkoosin alta eläväisesti, luoden hienoja kontrasteja. Kontrasteista nimittäin tykkään. Kuva-alan koko on noin A3, jotta se mahtuu vielä skanneriin.

Lähtökohtana oli valokuva omasta pärstästäni, jota käytin mallina. Halusin, että kasvot ovat vasemmalle, kohti menneisyyttä, jota sarjakuva käsittelee. Mutta silmät saisivat katsoa suoraan katsojaan. Ilmeestä halusin vakavan, mutta itsevarman.

Aloitin luonnostelun siveltimellä, vahvoin viivoin. Pystyin aika rohkeasti tarttumaan toimeen, koska maalauspohjia oli useita valmiina. Saattoi mokata rauhassa.

Sitten vain lisäilin eri sävyisiä valokohtia. Varjoja tuskin lainkaan. Vasemmalta kasvoihin osuu lämmin valo, oikealta kylmempi. Iso osa kasvoista jäi silti taustan väriseksi. Halusin jättää kuvan hyvin maalaukselliseksi, silottelemattomaksi.

Tähän maalaukseen kuluu aikaa 4 tuntia ja 8 minuuttia. Tämä selvisi valokuvien tiedoista. Itse asiassa paidan maalasin hieman myöhemmin, mutta kasvot siis tuossa ajassa. Se on kutakuinkin sama aika kuin kilpailijoilla on muotokuvan maalaamiseen tuossa mainitsemassani TV-sarjassa.

kansiKantta varten tein vielä aivojen verisuonia kuvaavan ”sädekehän” toiselle paperille, jonka sitten kuvankäsittelyohjelmassa lisäilin kuvaan. Lisäksi tekstasin musteella kannen kaikki tekstit käsin; lattasiveltimellä otsikon ja palloterällä muut tekstit.

Nyt mun täytyy poistaa Memento mori verkosta. Kirja siis saatavilla 16.3. riippuen tietysti kauppojen tilausinnosta. Tampereen kirjastossakin näyttää olevan jo varauksia.

Ja muistakaa yhä kalenteriäänestys!

Bloginappi vers1

10 vuotta pussailua

pussailuabarrikadeillaPussailua barrikadeilla -kalenteri täytti 10 vuotta! Kalenteri on ehtinyt ilmestyä 8 kertaa. Jokainen Pussailua barrikadeilla -kalenteri on tehty yhteistyössä A-K Laineen kanssa niin, että minä olen tehnyt joka toisen ja A-K joka toisen kuukauden kuvituksen. Yhteensä kuvia on 96. Pussailua barrikadeilla kalenterien lisäksi on ilmestynyt kaksi kalenteria, joissa on vain minun tekemät kuvitukset.

Juhlavuoden kunniaksi kutsumme kaikki äänestämään suosikkikuviaan vanhoista kalenterikuvista. Äänestys on auki ainakin Tampere Kuplii -festivaalien loppuun eli 22.3.2020 asti. Eniten ääniä saaneet kuvat päätyvät vuoden 2021 kalenteriin.

Osallistu siis äänestykseen tästä linkistä! https://pollunit.com/en/polls/kalenteri2021

Ja kerro kaverillekin! Linkkiä saa siis todellakina jakaa!

Memento mori sivuraiteilla/kaikki muuttuu paremmaksi

Olen viime aikoina Memento mori -sarjiksessa käsitellyt masennusta ja siitä toipumista. Aluksi olin kirjoittanutmasennusta ja siitä parantumistamutta se tuntui väärältä sanavalinnalta. Koen, että, ainakaan minä, en ole parantunut masennuksesta vaan ainoastaan toipunut siitä. Jos en halua joutua sen syövereihin uudellen on pidettävä itsestään huolta ja huomattava varoitusmerkit ajoissa.
Tein myös tuolloin, vuosia sitten, sarjakuvia, jotka olivat osittain tai tyystin omaelämänkerrallisia. Tässä niistä muutamia. Mukana myös muutamia kuvituksia toipumisajalta sekä hieman kommentteja kyseisistä tuotoksista.

Aloitetaanpa lääkärinlausunnolla!

synkkyys1 synkkyys2Olin palasina. Tilannetta ei auttanut se, että Kela ja psykiatrini pohtivat hoitoni tarvetta, enkä itse saanut nähdä asiakirjoja. Tämän byrokratian olen vuosia myöhemmin siirtänyt sarjakuvaan It’s a Wonderful life. Tässä siitä kolme ensimmäistä sivua. Nimi viittaa yhteen suosikkielokuvistani eli Frank Capran Ihmeellinen on elämä -elokuvaan, jossa yhteisö nousee auttamaan yksilöä, joka kamppailee taloudellisten ja mielenterveysongelmien kanssa. Elokuva tulee telkkarista joka ikinen joulu.

synkkyys14 synkkyys15 synkkyys16Lääkärillä oli myös mielipiteitä siitä, kenen kanssa kannattaa heilastella. Kaksi mielenterveyskuntoutujaa on kuulemma kehno yhdistelmä. Todella erikoinen ajatus! Pitääkö olemassa oleva heila kenties hylätä jos hän sairastuu? Tai kannattaako heti kysyä ihastukselta mahdolliset diagnoosit? Vuosia myöhemmin kävi ilmi, että tämä kyseinen, sarjakuvassa esiintyvä henkilö oli diagnosoitu väärin ja kyseessä oli neurologinen ominaisuus, eikä mielenterveydellinen. Tuohon aikaan medioissa otettiin käyttöön ensi kertaasalarakas-termi.

synkkyys3 synkkyys4Edellinen ja tämä sarjis on piirretty siis keskellä masennusta.

synkkyys5 synkkyys6 synkkyys7 synkkyys8Paranemisprosessissa ja sen jälkeen katsoin itseäni enemmänkin ulkopuolelta ja saatoin vain ihmetellä miten en pystynyt näkemään kaikkea hyvää ja kaunista mitä elämässäni oli.

synkkyys10
Toipuminen on työlästä ja se vie aikaa. Se on niin hidasta, että muutosta ei edes huomaa, ellei ole kirjoittanut tai piirtänyt aiempia tuntemuksia ylös. Vaatii voimia työntää masennus ja itsesyytökset sivuun. Ne haluaisivat olla osa elämääsi. Aina ja ikuisesti.

synkkyys9Sitten eräänä päivänä en enää ollut masentunut. Mitä tapahtui? Kävin kolme vuotta terapiassa, tapasin puolisoni, olin monen hyvän ja minulle terveellisen yhteisön osa ja sain tehdä työtä, jota rakastin.

Tämä sanaton Ikkuna-sarjis ilmestyi pienenä lehtenä 2012. Siinä masennun vuosiksi ja lopulta uskallan vilkuttaa varovaisesti nykyiselle puolisolleni ikkunaverhojen välistä.

Toipuminen vaatii myös rohkeutta. On paljon helpompi jäädä rypemään samoihin vanhoihin kuvioihin vaikka ne ovatkin satuttavia. Joskus on uskallettava avata verhot.

ikkuna2Jos lähelläsi on ihminen joka on masentunut, älä koskaan sano hänelle: ”Ryhdistäydy!” tai ”Otat vaan itseäsi niskasta kiinni!”. Se lisää vain hänen ahdistustaan, sillä hän ei pysty siihen ja kokee vain tuottavansa pettymyksen sinulle. Älä kritisoi sotkuista kotia tai ulkomuotoa tai epätäsmällisyyttä vaan tarjoa apuasi. Ja mielellään niin, ettei apuun liity kritikkiä. Pyydä läheisesi tapahtumiin ja kekkeireihin. Hän ei ehkä pysty tulemaan, mutta saattaa tulla päivä, jolloin hän käväisee ovella. Raottaa verhoja.

On hyvä muistaa, että masennus on kuolemantauti. Siihen on hyvä suhtautua asiankuuluvalla vakavuudella.

synkkyys12Jos itse sairastat, älä tee sairaudesta identiteettiä. Identiteetistä on paljon vaikeampi päästä eroon kuin sairaudesta, josta oikeasti voi toipua, vaikka juuri nyt ei siltä ehkä tunnukaan. Älä siis sanoolen masentunutvaansairastan masennusta”. Valitse ympärillesi ihmisiä, paikkoja, harrastuksia, musiikkia, kirjoja, sarjakuvia tai muuta taidetta jotka vähentävät pahaa oloasi, eivätkä lisää sitä. Yritä ottaa vastaan apua. Avaa verhot, käy ulkona.

Tämän sarjakuvan tekstin kuuluisi oikeastaan mennä näin: Kun tuntuu, ettet enää jaksa, huilaa. Ja ota vielä yksi askel, kun siihen on voimia. Kun tuntuu, että taistelu on turhaa, muista, ettet ole yksin. Ja sittenpäätä voittaa!

synkkyys13Voimia kaikille, missä suossa ikinä rämmittekään. Kaikki muuttuu paremmaksi. Älä luovuta.

Ruudun takaa: Sisaret 1918, osa 2

Ensi lauantaina ilmestyy Tampere kuplii -tapahtumassa sarjakuvateos Sisaret 1918, johon olen saanut tehdä sarjakuvan lisäksi kannen. Edellisessä lokipäivityksessä kerron sarjakuvan tekemisestä, nyt keskityn kannen syntyprosessiin.

Inspiraationani olivat noin sata vuotta sitten valmistuneet naisten äänioikeutta vaatineiden julisteiden ja julkaisujen graafinen ulkoasu. Esimerkiksi tämä, tämä, ja tämä sekä tämä. Tekijänoikeudellisista syistä en voi julkaista kuvia täällä, vaan joudutte klikkailemaan noita linkkejä.

Lähettelin työryhmälle monenlaisia luonnoksia. Suosiota sai seisova kokokuva. Siitä sitten lisää luonnoksia:

 

kokokuva lippuimg218img219

Kommenttina näistä: ”Onkos tuo Puolan vai Monacon lippu?” Toivottiin myös kukkia kuvaan

versio3versio1versio4versio2Yhdessä päädyimme tähän viimeiseen vaihtoehtoon.

tekstitSitten se piirtäminen vasta alkoi. Olin pyytänyt naapuriani Hetaa malliksi, sillä hän oli sopivan ikäinen. Heta kuitenkin sairastui ja malliksi tulikin lyhyellä varoitusajalla ystäväni Heta. Hyvä että malliksi suostuvia Hetoja maailmassa riittää. Näitä luonnoksia olettekin jo nähneet Mokakuun päivityksissä.

inktober22inktober25inktober24inktober23

inktober26Ja kenkiä. Kenkien kuvia etsin myös Tamperren museoiden esinekokoelmista:

inktober30 inktober29 inktober28Sitten tussaus palloterällä sävypaperille. Terän koko n. 1mm. 3/4 mm. Paperin koko noin A3. Piirroksen koko noin A4.

img249Sävyjä tein musteella, guassilla ja värikynillä. Värikynä ei ollut aivan valkoinen vaan enemmänkin beige. Puhdas valkoinen on usein melko kylmä väri.

kansikuvaTein lisäksi pari versiota otsikosta käsin. Kansi valmiina tai joku sen versio ainakin.

sisaret

 

 

Ruudun takaa: Työelämän uhrit

Olen tehnyt jotain, mitä olen aina halunnut tehdä, mutten koskaan aikaisemmin ole päässyt tekemään. Nimittäin levynkannen. Ja vielä punkbändille! Ihan mahtavaa!

En kyllä ole ihan varma käytetäänkö sitä vain verkossa vai ihan jonkun fyysisien levyn kansikuvana. Tilasivat kuitenkin kannen 7 tuumaisen vinyylin kokoisena.

joojoo_kansi Mutta miten se syntyi? Aloitin sutimalla piiroksia luonnoskirjaan bändin idean pohjalta. Mallinani käytin verkon kuvahaun tuloksia solmiosta ja sen sitomisesta. Sekä samasta lähteestä löytämiäni hirttosilmukan kuvia.

IMG_2909 IMG_2908 IMG_2907 IMG_2906Toimitin bändille alla olevia luonnoksia. Nämä piirrokset tein pienempänä, noin neljäsosa lopullisesta piirroskoosta. Työelämän uhrit pitivät eniten viimeisestä luonnoksesta. Ja sitä sitten lähdin työstämään.

img317 img316 img315Tässä väriehdotus ja idea kannen sommittelusta. Teksti on tuossa vain kuvaamassa, että se tehtäisiin käsin lopulliseen kuvaan.

kuva4Ja sitten hommin!

IMG_2901Lyijykynä sävypaperille. Paperin koko 29,7 x 29,7 cm.

IMG_2902Muste siveltimellä.IMG_2903

IMG_2904Guassi. Tässä vaiheessa paperi on kiinnitetty hyvällä teipillä vaneriin, ettei paperi rypistyisi. Skannaaminen on ihan hiton vaikeaa jos paperi on rutussa.

img318Valkoinen värikynä.

kuva_pinkkiKuvaa fotarissa työstäessäni totesin, ettei ihossa ole tarpeeksi sävyjä ja lisäsin puuväriä ja skannasin uudelleen.

img322Sitten vielä tekstit. Kerralla ei tarvitse tulla kunnollista, vaan kirjaimia voi toki yhdistellä ATK:lla eri versioista. Välineinä: muste ja sivellin, muste ja tekstausterä sekä musta värikynä.

img320 img319img321Näyttäisi olevan paperissa luonnos tuosta blogin yläpalkin kuvasta. Juuri tällaista suhrimista varten säästän usein pilalle menneitä töitä ja paperin paloja. Ei sitten tarvitse surra paperin kulutusta.

Tämä oli kiva työ!

musa