Osa XXIV Pyöräilyn luokka-asema

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023.

keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka1 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka2 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka3 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka4Lähdeluettelo

Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo
Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden:
Brill, 23–47.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New
York: Routledge.

Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki
aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle
Policies, Cultures and Histories. Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus
(toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97.

Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen &
Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005.

Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo. Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas
auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.

 

Osa XXIII Kanjonin silta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.

keiden_kaupunki_hervanta11 keiden_kaupunki_hervanta12 keiden_kaupunki_hervanta13 keiden_kaupunki_hervanta14keiden_kaupunki_hervanta15keiden_kaupunki_hervanta16

Ruutujen takaa

Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.

Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.

Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Osa XXII Hervannan kevyen liikenteen väylillä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni. Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan kun saan taas liikuttaa oikeaa kättäni.keiden_kaupunki_hervanta8

keiden_kaupunki_hervanta9keiden_kaupunki_hervanta10

Telakka kuplii!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Sarjakuvatapahtuma Telakka Kuplii järjestetään kulttuuriravintola Telakalla lauantaina 3.12.2022 klo 12->

Tapahtuma on ilmainen!

Telakka kuplii 2022 neliö

Osoite: Tullikamarinaukio 3, Tampere. Itse pidän myyntipöytää ja olen myös Sarjakuva-Finlandia aiheisessa paneelissa klo 17.30 Pauli Kallion ja Suvi Ermilän kanssa. Meikä voitti Finlandian 2015, Pauli 2021 ja Suvi tänä vuonna.

Suuri Kurpitsa järjestää tapahtuman yhteistyössä Kulttuuritalo Telakan, Tampere kuplii ry:n ja Tampereen Kirjafestareiden kanssa. Ohjelman ohessa sarjakuvan ystävät saavat mahdollisuuden hankkia kovat paketit ennen ankarinta jouluruuhkaa.

Ovet avataan asiakkaille kahdeltatoista. Haastattelujen ja keskustelujen päähenkilöitä ovat mm. Aino Louhi, Ville Ranta, Juliana Hyrri, Tiia Salmelin, Jaana Suorsa, Pertti Jarla, Tiitu Takalo, Suvi Ermilä, Kimmo Lust ja Niko-Petteri Niva. Taiteilijoita haastattelevat Jyrki Liikka, Vesa Kataisto, Jiipu Uusitalo, Johanna Rojola ja Harri Filppa. Illan päätteeksi sarjakuvamaailmasta tutut DJ:t pyörittelevät tilanteeseen istuvia kiekkoja.

Telakka kuplii -tapahtuman FB-sivuille tästä!

Telakka kuplii liittyy siis Tampereen Kirjafestareihin, jotka järjestetään samaan aikaan Tampere-Talossa. Linkki tapahtuman verkkosivulle.

Tampere-Talossa olen lavalla klo 14.30 paneelissa: Sarjakuvieni Tampere
Miten Tampere ja tamperelaiset ovat vaikuttaneet sarjakuviini? Entä millaisena Tampere ja tamperelaiset näyttäytyvät sarjakuvissani? Pekka Manninen, Tiitu Takalo, Emmi Nieminen ja Ville Pirinen keskustelevat aiheesta ja sen ympäriltä.

Tampere-Talon tapahtumaan on pääsymaksu ja tapahtuma jatkuu myös sunnuntaina. Osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.

 

Sairauslomalla

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

koronaKorona vei viikon elämästäni ja voimat. Ei oikein mitään jaksa tehdä ja jos jotain alkaa puuhaamaan saa kohta jo vähän huilia. Sarjakuva ei ikävä kyllä siis ilmesty vielä ensi perjantaina, kuten olin luvannut.Saa nähdä milloin riittää voimat piirrellä.

Ruutujen takaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Pitkästä aikaa kurkistus kulisseihin! Jo 20 vuotta kotikaupungissani Tampereella on kokoontunut kerran kuussa epävirallinen sarjakuvatapaaminen, jossa alan ammattilaiset kohtaavat. On kiva istua iltaa kerrankin seurassa, jossa kukaan ei kysy: ”Mitä sä niinku oikeesti teet työksesi?”
Meillä on tapaamisessa kirja, johon saa piirtää ja kirjoittaa mitä mielessä liikkuu. Pari kuukautta sitten olin dokumentoinut tällaisen raportin työn alla olevasta sarjakuvasta:

sarjistapaamisen_kirjaNyt kun katsoin sarjakuvaa, huomasin erään asian:

nalkavuosiOlen unohtanut piirtää koko lehden sisällön: lehden nimen, otsikot ja ne hiton palstat!

Sarjakuva saa jatkoa taas kahden viikon kuluttua eli 25.11.2022

P.S. Jos jotakuta kiinnostaa osallistua Tampereen sarjakuvatapaamiseen otapa yhteyttä. Sähköpostiosoitteeni löytyy sivuiltani: tiitutakalo.net

Osa XX Pyöräkuumetta, kolmas osa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.

Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta8 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta9Lähdeluettelo

Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.

Osa XIX Pyöräkuumetta, toinen osa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässä pari sivua taas sarjakuvaa. Toisella sivulla näkyvän polkupyöräkaupan ja rakennuksen esikuvana ovat olleet A.J. Soinisen polkupyöräliike Kuopiosta, joka sijaitsi ainakin 1910-luvun lopussa osoitteessa Vuorikatu 18 ja W.W.Gustafssonin polkupyörä- ja urheiluliike Porista, Yrjönkadulta, vuodelta 1926.

Seuraava osa ilmestyy 4.11.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta5 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta6 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta7Lähdekuettelo

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Mauranen, Tapani (2005a) Hopeasiipi: Sata vuotta Helkamaa. Helsinki: Otava.

Tuomaala, Saara (2003) Polkupyörällä pääsee: Suomalaisen maalaisnuoruuden siirtymiä ja symboleita 1920–1940-luvuilla. Teoksessa Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.): Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia. Helsinki: SKS, 355–371.

 

Osa XVIII Pyöräkuumetta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Nyt jatkuu taas polkupyöräilyn historia ja sarjakuvassa sukelletaan tällä kertaa polkupyörän varhaishistoriaan.

Olen lähdössä Łódźiin, Puolaan sarjakuvafestivaaleille sillä Memento mori -kirjani on ilmestynyt puolaksi. Matka vie aikaa piirtämiseltä, joten seuraava osa ilmestyy vasta neljän viikon päästä 14.10.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta1 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta2 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta3 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta4Lähdeluettelo

Herlihy, David V. (2004) Bicycle: The History. New Haven and London: Yale University Press.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry.

Kylliäinen, Mikko (2007a): Juoksukoneesta ketjuvetoiseen polkupyörään. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 6–39.

Kylliäinen, Mikko (2007b) Pikakulkuri saapuu Suomeen. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 40–93.

Norcliffe, Glen (2001) The Ride to Modernity: The Bicycle in Canada, 1869–1900. Toronto, Buffalo and London: University of Toronto Press.

Rabenstein, Rüdiger (1991) Radsport und Gesellschaft: Ihre sozialgeschichtlichen Zusammenhänge in der Zeit von 1867 bis 1914. Hildesheim, München & Zürich: Weidmann.