Nyt sarjakuvan tyyli vähän muuttuu, sillä sisältökin vaihtuu historiasta autofiktioon. Tiina Männistö-Funkin artikkeliin perustuva historia saa toki jatkoa tulevaisuudessa.
Oppiiko Tiitu koskaan pyöräilemään? Joudun pitämään teitä jännityksessä yli kuukauden, sillä mun täytyy tehdä vähän muita töitä tässä kesken kaiken ja piirtää tietysti ne tulevat sivutkin. Pahoittelut mutta sellaista elämä vaan on. Seuraava osa ilmestyy 25.2.2022.
Tässäpä loppuosa Pyörät häviävät -luvusta. Seuraava osa ilmestyy 21.1.2022.
Lähdeluettelo
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Oldenziel, Ruth & de la Bruhèze, Adri A. Albert (2016) Europe: A Century of Urban
Cycling. Teoksessa Ruth Oldenziel, Martin Emanuel, Adri A. Albert de la Bruhèze & Frank
Veraart (toim.) Cycling Cities: The European Experience: One Hundred Years of Policy and
Practice. Eindhoven: Foundation for the History of Technology, 7–13.
Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Turku:
Asemakaavaosasto, Viatek Oy.
Turun kaupunki (1984) Keskustan liikenteen vaihekaava. Turku: Turun Viatek.
Tämä on siis suoraa jatkoa edelliseen julkaisuun. Tarkoitus oli saada hieman enemmän sivuja valmiiksi mutta enpä saanutkaan. Keskeneräisiä on useita, joten ensikerralla ehkä enemmän. Seuraava osa ilmestyy 17.12.2021.
Lähdeluettelo
Antila, Kimmo & Nenonen, Marko (2000) Relief Works, the World Bank and Private
Business: Building Highways in Finland. Scandinavian Economic History Review 48:2, 47–
71.
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Nyt saa sarjakuva jatkoa pitkästä aikaa! Tarkoitus oli kyllä saada enemmän sivuja aikaiseksi mutta saamani palkinto ja viime viikonlopun Helsingin sarjakuvafestivaalit, jotka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, veivät aika paljon työaikaani. Pääasia kuitenkin, että olen saanut taas pyörät pyörimään ja jotain ilmestyy. Nyt tuo otsikkokin on vähän virheellinen, sillä näillä sivuilla pyörät eivät vielä häviä minnekään tai millekään vaan rullailevat voitokkaasti pitkin Turun katuja.
Seuraava osa on luettavissa täällä taas kahden viikon päästä eli 3.12.2021.
Lisäsin Tiina Männistö-Funkin artikkelin, johon sarjakuva perustuu, myös tuonne lähdeluetteloon.
Lähdeluettelo
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Oldenziel, Ruth & de la Bruhèze, Adri A. Albert (2016) Europe: A Century of Urban
Cycling. Teoksessa Ruth Oldenziel, Martin Emanuel, Adri A. Albert de la Bruhèze & Frank
Veraart (toim.) Cycling Cities: The European Experience: One Hundred Years of Policy and
Practice. Eindhoven: Foundation for the History of Technology, 7–13.
Nyt on tosiaan käynyt niin, että mulle on myönnetty sarjakuvataiteen valtionpalkinto. Yllättäen ja pyytämättä.
Palkinnon myöntäjä, Taiteen edistämiskeskus, perustelee valintaansa näin:
”Tiitu Takalo käsittelee tuotannossaan vaikuttavalla tavalla yksilön ja yhteiskunnan suhteita. Takalon vuonna 2020 ilmestynyt Memento Mori (WSOY) on tästä voimakas esimerkki. Teos pureutuu ihmiselon ydinkysymyksiin, ja siinä käsitellään aivoverenvuodon seurauksia ja siitä selviämistä. Tarina ei jää vain yksilötasolle, vaan kuvaa myös sairastamisen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Teoksessaan Minä, Mikko ja Annikki (Suuri Kurpitsa, 2014) Takalo kuvaa yhteiskunnan muutosta kotikaupunkinsa Tampereen Annikin puutalokorttelin ympärillä. Takalo tekee myös merkittävää työtä tutkimuksellisten näkökulmien esittämisessä sarjakuvan keinoin. Takalon teoksissa välineenhallinta yhdistyy kerronnalliseen herkkyyteen ja voimaan.”
Ilahduin ja hämmennyin palkinnosta. On pakko myöntää, palkintosumma lisää taloudellista turvallisuuden tunnettani. Hämmennyin, koska en uskonut saavani koskaan Suomen valtiolta tällaista tunnustusta. Kysymys ei ole siitä, että ammatillinen itsetuntoni olisi heikko, sillä näin ei ole, vaan kysymys on käsityksestäni tästä valtiosta. Pitääkö minun nyt muuttaa käsitystäni siitä?
Kuva: Samy Kramer
Tässä syntyy teos Elämän rajallisuus -näyttelyyn. Näyttely on auki kulttuuritalo Laikussa vielä tämän viikon, eli 21.11.2021 asti. Käykääpä tutustumassa!
Kuvat: Samy Kramer
Onpa aikaa vierähtänyt siitä kun viimeksi turkulaiset pyöräilivät sarjakuvassani! Pyöräilyonnettomuudestani koitunut sairausloma venyi yhteensä kymmeneksi viikoksi ja sen jälkeen piti kiireellä tehdä näyttelykin. Se on muuten auki vielä 21.11. 2021 asti Tampereella Kulttuuritalo Laikun Studio-galleriassa.
Nyt kuitenkin olen vihdoin päässyt taas pitkästä aikaa polkupyöräilyn muutoksesta kertovan sarjakuvan pariin. Seuraava osa ilmestyykin ensi viikon perjantaina 19.11.
Hyvää kansainvälistä aivoverenkiertohäiriöiden päivää kaikille! Sen kunniaksi tai ei ollenkaan siihen liittyen aukeaa huomenna Kulttuuritalo Laikun Studio-galleriassa näyttely, joka käsittelee aivoverenkiertohäiriöitä. Tai oikeastaan vain yhtä aivoverenkiertohäiriötä, omaani. Esillä on sarjakuvia ja muutakin taidetta muiden muassa rakentamani zoetrooppi.
Kulttuuritalo Laikku, sijaitsee Tampereella osoitteessa Keskustori 4.
Näyttelyyn on vapaa pääsy ja tila on esteetön.
Pystyn piirtämään vähän, pitäen käsiä alhaalla, esimerkiksi piirustus sylissäni.
Nyt liikennesuunnittelu saa jatkoa.
Seuraava osa ilmestyy joskus kesälomien jälkeen. Palaan syksymmällä tähän mielenkiintoiseen aiheeseen.
Lähdeluettelo
Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Laisaari, Olavi (1952) Turun yleiskaava ja kaupungin kehittämisohjelma. Turku: Turun kaupunki
Laisaari, Olavi (1962) Tehokas kaupunki: The Smooth-running Town. Turku.
Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag.
Lundin, Per (2008b) Mediators of modernity: Planning experts and the making of the “car-friendly” city in Europe. Teoksessa Mikael Hard & Thomas J. Misa (toim.) Urban Marchinery. Inside Modern European Cities. Cambridge: The MIT Press, 257–279.
Oldenziel, Ruth & Hard, Mikael (2013) Consumers, Tinkerers, Rebels: The People who Shaped Europe. Hampshire: Palgrave Macmillan.
Schmucki, Barbara (2001) Der Traum vom Verkehrsfluß. Städtische Verkehrsplanung seit 1945 im deutsch-deutschen Vergleich. Frankfurt am Main: Campus.
McShane, Clay (1995) Down the asphalt path: The automobile and the American city. New York: Columbia University Press.