Ruutujen takaa: uutuuksia esittelyssä, papereita hiplataan

Nytpä esittelen uutuuksia! Ensimmäisenä oikeutetusti Polkimillanyt, ennen ja tulevaisuudessa. Sain sen toissapäivänä käsiini. tiitu_takalo_polkimillaKanteen piti tulla samanlainen Geltex-pinta kuin Memento moriin. Siis aika voimakas struktuuri. No, eipä tullut. En tiedä miksi. Kansi on kuitenkin mattapintainen, mikä on kiva.

tiitu_takalo_polkimilla2tiitu_takalo_polkimilla3Tykkään paperin kellertävästä sävystä. Kirjasta löytyy myös tämä ruutu, nyt korjattuna. Aika paljon muitakin korjailuja tein paperikirjaan. (Silti ainakin kaksi kirjoitusvirhettä löytyi painotuotteesta) Lisäsin myös yhden uuden sivun. Kirjasta löytyy myös aika läjä muita polkupyöräaiheisia kuvituksia, joita en ole verkossa julkaissut.

Seuraava uutuus pääsi nyt vasta verkkokauppaani, vaikka ilmestyi jo ennen juhannusta. Niin työntäyteinen oli kesäni Polkimilla-sarjakuvan kanssa, etten oikein ehtinyt tekemään mitään muuta.

mementomori_eng mementomori_eng2 Tuntuu hassulta kun puhumme englantia sarjakuvassa! Kirjassa on kiiltävä kansi, mutta onneksi sisäsivut ovat mattapaperia. (Toisin kun Minä, Mikko ja Annikin Amerikan käännöksessä) Jostain syystä en oikein tykkää kiiltävästä paperista tai kansista vaikka värit näyttävät toistuvan vähän paremmin kiiltävällä paperilla. En vain pidä siitä miltä se tuntuu käsiin.

Tein myös Polkimilla-julisteen. Juliste on käsin signeerattu ja numeroitu ja sitä on tehty vain 50 kappaleen painos vaaleankeltaiselle kartongille, jossa on pieni pintastruktuuri. Julisteen tekstit ja kuva-aihe ovat Polkimilla-sarjakuvakirjan kannesta.polkimilla_juliste polkimilla_juliste2Julisteen pintaa. Sain pienestä painosta Tampereella loput luonnonvalkoista/vaaleankeltaisesta kartongista, jossa on kiva pintastruktuuri. Kartongin paksuus 250g/m ja 300g/m, eli aika paksua. He olivat painaneet sille aiemmin lähinnä hääkutsuja.

Tätä kirjoittaessa huomana, että ilmeisesti paperit, niiden sävyt ja tuntu, ovat mulle aika tärkeitä.

Kaikkia edellä mainittuja teoksia on myynnissä verkkokaupassani ja Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 16.-17.9. mun myyntipöydässä. Paikka: Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51, Helsinki

Polkimilla-julkkarit ensi lauantaina Laikussa aloittavat ”julkkarikiertueeni”. Olen siis paikalla kaikissa näissä tapahtumissa:

26.8. klo 16 Laikku, Keskustori 4, Tampere

1.9. klo 16 Turun Sarjakuvakauppa, Humalistonkatu 8, Turku
1.9. klo 18 Turun pääkirjasto, Linnakatu 2, Turku
6.9. klo 17 Akateeminen kirjakuppa, Hämeenkatu 7, Tampere
8.9. klo 17 Laukontorin Antikvariaatti, Laukontori 6, Tampere
16.-17.9. Helsingin sarjakuvafestivaalit. Lavalla lauantaina 16.9. klo 15.30. Kulttuuritehdas Korjaamo, Töölönkatu 51, Helsinki
21.9. klo 18 Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, Joensuu. Järjestäjä VeloFinland
22.9. klo 13.40 VeloFinland pyöräilyseminaari, Sokos Hotel Kimmel, Itäranta 1, Joensuu

 

 

Osa XXVI Kaupunki muutoksen kynnyksellä

Nyt sarjakuva saa jatkoa jälleen! Edellisestä julkaisusta onkin vierähtänyt aikaa. Tässä välissä olen piirtänyt kaikki loput sivut, joita oli 30 (väritys on vielä kesken) luonnostellut kantta ja käynyt työmatkalla Virossa. Olemme saaneet tulevan kirjan nimenkin päätettyä. Sen nimeksi tulee:

Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa

Kirjan julkaisee sarjakuvakustantamo Suuri kurpitsa ensi syksynä. Tai julkaisee jos minä vaan saan oman osani tehtyä ajallaan. Paljon on vielä kesken: sivuja värittämättä, kansi piirtämättä ja rutosti tietokoneilua tekemättä. Ikävä kyllä emme elä 1990-luvulla ja tällaisen analogisen taiteilijankin pitää saattaa sarjakuva digitaaliseen muotoon. Näissä verkkojulkaisuissa kun koko ei riitä painotuotteeseen.

Tässä jaksossa seikkaillaan lähellä nykyhetkeä, vuodessa 2018. Tampereen kaupungin edustajista en yrittänyt tehdä näköisiä. He tuskin ovat autokaupungista vastuussa. Ainakaan yksin. Meistä jokainen on avain muutokseen. Kaupunkiin rakennetaan parempia pyöräväyliä jos pyöräilijöitä on paljon. Nouskaamme siis polkimille kaikki jotka pystyvät!

keiden_kaupunki_ratikka1 keiden_kaupunki_ratikka2 keiden_kaupunki_ratikka3 keiden_kaupunki_ratikka4 keiden_kaupunki_ratikka5 keiden_kaupunki_ratikka6 keiden_kaupunki_ratikka7 keiden_kaupunki_ratikka8Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 16.6.2023 ja kirja ilmestynee syksyllä 2023.

Osa XXIV Pyöräilyn luokka-asema

Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023.

keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka1 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka2 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka3 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka4Lähdeluettelo

Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo
Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden:
Brill, 23–47.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New
York: Routledge.

Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki
aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle
Policies, Cultures and Histories. Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus
(toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97.

Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen &
Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005.

Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo. Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas
auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.

 

Osa XXIII Kanjonin silta

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.

keiden_kaupunki_hervanta11 keiden_kaupunki_hervanta12 keiden_kaupunki_hervanta13 keiden_kaupunki_hervanta14keiden_kaupunki_hervanta15keiden_kaupunki_hervanta16

Ruutujen takaa

Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.

Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.

Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Telakka kuplii!

Sarjakuvatapahtuma Telakka Kuplii järjestetään kulttuuriravintola Telakalla lauantaina 3.12.2022 klo 12->

Tapahtuma on ilmainen!

Telakka kuplii 2022 neliö

Osoite: Tullikamarinaukio 3, Tampere. Itse pidän myyntipöytää ja olen myös Sarjakuva-Finlandia aiheisessa paneelissa klo 17.30 Pauli Kallion ja Suvi Ermilän kanssa. Meikä voitti Finlandian 2015, Pauli 2021 ja Suvi tänä vuonna.

Suuri Kurpitsa järjestää tapahtuman yhteistyössä Kulttuuritalo Telakan, Tampere kuplii ry:n ja Tampereen Kirjafestareiden kanssa. Ohjelman ohessa sarjakuvan ystävät saavat mahdollisuuden hankkia kovat paketit ennen ankarinta jouluruuhkaa.

Ovet avataan asiakkaille kahdeltatoista. Haastattelujen ja keskustelujen päähenkilöitä ovat mm. Aino Louhi, Ville Ranta, Juliana Hyrri, Tiia Salmelin, Jaana Suorsa, Pertti Jarla, Tiitu Takalo, Suvi Ermilä, Kimmo Lust ja Niko-Petteri Niva. Taiteilijoita haastattelevat Jyrki Liikka, Vesa Kataisto, Jiipu Uusitalo, Johanna Rojola ja Harri Filppa. Illan päätteeksi sarjakuvamaailmasta tutut DJ:t pyörittelevät tilanteeseen istuvia kiekkoja.

Telakka kuplii -tapahtuman FB-sivuille tästä!

Telakka kuplii liittyy siis Tampereen Kirjafestareihin, jotka järjestetään samaan aikaan Tampere-Talossa. Linkki tapahtuman verkkosivulle.

Tampere-Talossa olen lavalla klo 14.30 paneelissa: Sarjakuvieni Tampere
Miten Tampere ja tamperelaiset ovat vaikuttaneet sarjakuviini? Entä millaisena Tampere ja tamperelaiset näyttäytyvät sarjakuvissani? Pekka Manninen, Tiitu Takalo, Emmi Nieminen ja Ville Pirinen keskustelevat aiheesta ja sen ympäriltä.

Tampere-Talon tapahtumaan on pääsymaksu ja tapahtuma jatkuu myös sunnuntaina. Osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.

 

Osa XX Pyöräkuumetta, kolmas osa

Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.

Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta8 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta9Lähdeluettelo

Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.

Yhteistyöstä sarjakuvaksi

yhteistyostaTampere kuplii -sarjakuvatapahtuma on juuri nyt alkamassa täällä Tampereella. Sunnuntaina festivaaleilla pääsee kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa muiden muassa meikäläinen kertoo yhteistyöstään historioitsija Tiina Männistö-Funkin kanssa eli juurikin täällä lokissa ilmestyvästä sarjakuvasta.

Yhteistyöstä sarjakuvaksi – yrityksen ja erehdyksen kautta

  • Tampere-Talo, Duetto 2 -sali
  • klo 14:00–15:00
  • Tiitu Takalo, Johanna ”Roju” Rojola , Emmi Nieminen, Reetta Laitinen

Millaista yhteistyö sarjakuvakentän ulkopuolisen tutkijan tai muun asiantuntijan kanssa on, miten se eroaa sarjakuvataiteilijan tai tutkijan tyypillisemmästä työstä ja millaisia teoksia yhteistyöstä on syntynyt.

Mukana omista kokemuksistaan keskustelemassa ovat tutkija ja sarjakuvataiteilija Reetta Laitinen, sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, sarjakuvaneuvos Johanna ”Roju” Rojola ja sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo. Keskustelua mm. sarjakuvateoksista Ottopoikia ja työläistyttöjä, Sisaret 1918, Vihan ja inhon internet sekä tutkimushankkeista ja väitöskirjatutkimuksesta, joissa sarjakuvataiteilijat ovat olleet mukana.

Tapahtuman verkkosivuille tästä.

Lisäksi tänään torstaina 24.3. klo 18 olen kirjailijavieraana Kirjasto kuplii -tapahtumassa Sampolan kirjastossa, Sammonkatu 2, Tampere. Lisätietoja tästä. Ja linkki ohjelman tallenteeseen.

Osa IX Polje, Tiitu!

Nyt sarjakuvan tyyli vähän muuttuu, sillä sisältökin vaihtuu historiasta autofiktioon. Tiina Männistö-Funkin artikkeliin perustuva historia saa toki jatkoa tulevaisuudessa.keiden_kaupunki_tiitu_polkee1 keiden_kaupunki_tiitu_polkee2 keiden_kaupunki_tiitu_polkee3Oppiiko Tiitu koskaan pyöräilemään? Joudun pitämään teitä jännityksessä yli kuukauden, sillä mun täytyy tehdä vähän muita töitä tässä kesken kaiken ja piirtää tietysti ne tulevat sivutkin. Pahoittelut mutta sellaista elämä vaan on. Seuraava osa ilmestyy 25.2.2022.

Ruudun takaa: Sisaret 1918, osa 1

Se on sitten sisällissodan muistovuosi. Tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta.

sota1Sata vuotta sitten, ihan näihin aikoihin, pyyhkäisi sota kotini yli. Punainen Tammela antautui 3.huhtikuuta.

sota2Nuo kuvat ovat teoksesta Minä, Mikko ja Annikki. Mutta onpahan tuota sotaa tullut käsiteltyä uudemmassakin teoksessa. Nimittäin Sisaret 1918 -sarjakuva-antologiassa, joka ilmestyy ensi lauantaina Tampere Kuplii -festivaaleilla.

Kustantajan, eli Arktisen banaanin, sivuilta löytyy siitä lisätietoa.”Sisaret 1918 -sarjakuva-antologiassa kymmenen ansioitunutta sarjakuvapiirtäjänaista tulkitsee kymmenen naisen tai lapsen kokemuksia vuoden 1918 tapahtumista. Valitut tositarinat ovat peräisin Kansan Arkiston muistitietokokoelmasta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 1918-kokoelmasta.”

Minä halusin tehdä Tampereelle sijoittuvan kertomuksen ja Reetta Laitinen, kirjan toimittaja, valitsi minulle punakaartilaisnaisen. Ida Brusi, omaa sukua Riuttu, osallistui Tampereen puolustamiseen sodan loppuhetkillä. Hänen kertomuksensa on melko tunnettu ja laajalti käytetty muissakin taideteoksissa ja tutkimusaineistona.

Tässä esimerkkisivussa punaisten vallassa ollut kaupungintalo, eli nykyinen raatihuone, alkaa antautua.

Luonnos. Yleensä en tee luonnoksia tällä tavalla eri paperille.

sota3Tussaus siveltimellä ja tekstaus G-terällä.

sota4Harmaasävyt laimennetulla musteella ja punainen guassilla.

sota5Nuo värikynillä tehdyt korjaukset, esimerkiksi ovessa ruudussa 4, eivät haittaa sillä sarjakuva painetaan kaksivärisenä, eli harmaasävynä ja punaisena, joka on Pantone 485C. Tätä varten kuvaan pitää siis tehdä värierottelu.

Harmaat sävyt (pikkasen tumma versio näköjään) ilman punaisia pintoja:

sota6ja punainen väri:

sota7Nämä kaksi kylläkin samassa tiedostossa, eri kanavilla, että menevät kohdalleen painossa.

Vaikka minun sarjakuvani on vain seitsemän sivua pitkä, taustatyön määrä oli aivan tukahduttava. Miltä Tampere näytti? Mitä rakennuksia, katuja ja siltoja oli jo olemassa ja mitä ei vielä ollut? Missä ja millainen oli raittiusseuran talo Taisto ja miltä vuonna 1918 näytti työväentalo? Millaiset maisemat olivat Ratinassa? Oliko kylmä nukkua huhtikuun yönä raatihuoneen parvekkeella? Millaiset vaateet? Millaiset aseet? Millaiset olivat naiskaartilaisten lyhyet hiukset? Niistä ei löytynyt yhtään kuvaa. Kysyin asiaa myös historiantutkija Tuomas Hopulta ja hän totesi myös, ettei kuvia ole. Päädyin sitten 20-luvun tyyliseen polkkatukkaan.

img188Tämä sivu on piirretty harmaalle sävypaperille, sillä siinä ollaan eri hetkessä kuin ensimmäisessä esimerkkisivussa, joka on itse asiassa takauma.

Kun piirsin tätä sarjakuvaa tulin piirtäneeksi myös tekoprosessista tai siitä irrottautumisesta sarjakuvan tänne lokiin.

Kerron täällä lähipäivinä myös Sisaret 1918 -teoksen kannen synnystä.

Hyvä tasa-arvon päivää kaikille!