Osa XXVIII Pyöräilykaupunki, nyt! loppuosa

Tämä on jatkoa kaksi viikkoa sitten julkaistulle sarjakuvalle, jossa pyöräillään pitkin Berliinin katuja Sternfahrt-polkupyöräilytapahtumassa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua eli 14.7.2023

keiden_kaupunki_sternfahrt6 keiden_kaupunki_sternfahrt7 keiden_kaupunki_sternfahrt8 keiden_kaupunki_sternfahrt9

Osa XXVI Kaupunki muutoksen kynnyksellä

Nyt sarjakuva saa jatkoa jälleen! Edellisestä julkaisusta onkin vierähtänyt aikaa. Tässä välissä olen piirtänyt kaikki loput sivut, joita oli 30 (väritys on vielä kesken) luonnostellut kantta ja käynyt työmatkalla Virossa. Olemme saaneet tulevan kirjan nimenkin päätettyä. Sen nimeksi tulee:

Polkimilla – Nyt, ennen ja tulevaisuudessa

Kirjan julkaisee sarjakuvakustantamo Suuri kurpitsa ensi syksynä. Tai julkaisee jos minä vaan saan oman osani tehtyä ajallaan. Paljon on vielä kesken: sivuja värittämättä, kansi piirtämättä ja rutosti tietokoneilua tekemättä. Ikävä kyllä emme elä 1990-luvulla ja tällaisen analogisen taiteilijankin pitää saattaa sarjakuva digitaaliseen muotoon. Näissä verkkojulkaisuissa kun koko ei riitä painotuotteeseen.

Tässä jaksossa seikkaillaan lähellä nykyhetkeä, vuodessa 2018. Tampereen kaupungin edustajista en yrittänyt tehdä näköisiä. He tuskin ovat autokaupungista vastuussa. Ainakaan yksin. Meistä jokainen on avain muutokseen. Kaupunkiin rakennetaan parempia pyöräväyliä jos pyöräilijöitä on paljon. Nouskaamme siis polkimille kaikki jotka pystyvät!

keiden_kaupunki_ratikka1 keiden_kaupunki_ratikka2 keiden_kaupunki_ratikka3 keiden_kaupunki_ratikka4 keiden_kaupunki_ratikka5 keiden_kaupunki_ratikka6 keiden_kaupunki_ratikka7 keiden_kaupunki_ratikka8Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 16.6.2023 ja kirja ilmestynee syksyllä 2023.

Osa XXV Pyöräilyn tulevaisuus autojen kaupungissa

Sarjakuva saa jälleen jatkoa. Tällä kertaa katsellaan menneisyyden lisäksi tulevaisuuteenkin. Tämä sarjakuva on ilmestymässä syksyllä paperisena kirjana ja juuri nyt mun pitää varmistua, että näin todella tapahtuu, eli piirtää vimmatusti. Julkaisen täälläkin kaiken, mutten voi nyt vielä luvata milloin. keiden_kaupunki_tulevaisuus1 keiden_kaupunki_tulevaisuus2 keiden_kaupunki_tulevaisuus3 keiden_kaupunki_tulevaisuus4 keiden_kaupunki_tulevaisuus5 keiden_kaupunki_tulevaisuus6

Lähdeluettelo

Liikenne- ja viestintäministeriö (2018) Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

 

Osa XXIV Pyöräilyn luokka-asema

Nyt jatkuu jälleen Tiina Männistö-Funkin tutkimukseen perustuva sarjakuva. Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon päästä 7.4.2023.

keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka1 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka2 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka3 keiden_kaupunki_pyorailyn_luokka4Lähdeluettelo

Cox, Peter (2019) Rethinking Bicycle Histories. Teoksessa Tiina Mannisto-Funk & Timo
Myllyntaus (toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden:
Brill, 23–47.

Liikennevirasto (2018) Henkilöliikennetutkimus 2016: Suomalaisten liikkuminen.
Helsinki: Liikennevirasto.

Martens, Karel (2017) Transport Justice: Designing Fair Transportation Systems. New
York: Routledge.

Mauranen, Tapani (2007) Ajatte tuulenkeveydella! Teoksessa Velomania: Pyörällä halki
aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 95–171.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Oosterhuis, Harry (2019) Entrenched Habit or Fringe Mode: Comparing National Bicycle
Policies, Cultures and Histories. Teoksessa Tiina Männistö-Funk & Timo Myllyntaus
(toim.), Invisible Bicycle : Parallel Histories and Different Timelines. Leiden: Brill, 48–97.

Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen &
Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005.

Sundstrom, Leif (1969) Liikenne ja tasa-arvo. Teoksessa Leena Maunula (toim.) Alas
auton pakkovalta. Helsinki: Tammi, 69–100.

 

Osa XXIII Kanjonin silta

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.

keiden_kaupunki_hervanta11 keiden_kaupunki_hervanta12 keiden_kaupunki_hervanta13 keiden_kaupunki_hervanta14keiden_kaupunki_hervanta15keiden_kaupunki_hervanta16

Ruutujen takaa

Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.

Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.

Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Osa XXII Hervannan kevyen liikenteen väylillä

Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni. Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan kun saan taas liikuttaa oikeaa kättäni.keiden_kaupunki_hervanta8

keiden_kaupunki_hervanta9keiden_kaupunki_hervanta10

Telakka kuplii!

Sarjakuvatapahtuma Telakka Kuplii järjestetään kulttuuriravintola Telakalla lauantaina 3.12.2022 klo 12->

Tapahtuma on ilmainen!

Telakka kuplii 2022 neliö

Osoite: Tullikamarinaukio 3, Tampere. Itse pidän myyntipöytää ja olen myös Sarjakuva-Finlandia aiheisessa paneelissa klo 17.30 Pauli Kallion ja Suvi Ermilän kanssa. Meikä voitti Finlandian 2015, Pauli 2021 ja Suvi tänä vuonna.

Suuri Kurpitsa järjestää tapahtuman yhteistyössä Kulttuuritalo Telakan, Tampere kuplii ry:n ja Tampereen Kirjafestareiden kanssa. Ohjelman ohessa sarjakuvan ystävät saavat mahdollisuuden hankkia kovat paketit ennen ankarinta jouluruuhkaa.

Ovet avataan asiakkaille kahdeltatoista. Haastattelujen ja keskustelujen päähenkilöitä ovat mm. Aino Louhi, Ville Ranta, Juliana Hyrri, Tiia Salmelin, Jaana Suorsa, Pertti Jarla, Tiitu Takalo, Suvi Ermilä, Kimmo Lust ja Niko-Petteri Niva. Taiteilijoita haastattelevat Jyrki Liikka, Vesa Kataisto, Jiipu Uusitalo, Johanna Rojola ja Harri Filppa. Illan päätteeksi sarjakuvamaailmasta tutut DJ:t pyörittelevät tilanteeseen istuvia kiekkoja.

Telakka kuplii -tapahtuman FB-sivuille tästä!

Telakka kuplii liittyy siis Tampereen Kirjafestareihin, jotka järjestetään samaan aikaan Tampere-Talossa. Linkki tapahtuman verkkosivulle.

Tampere-Talossa olen lavalla klo 14.30 paneelissa: Sarjakuvieni Tampere
Miten Tampere ja tamperelaiset ovat vaikuttaneet sarjakuviini? Entä millaisena Tampere ja tamperelaiset näyttäytyvät sarjakuvissani? Pekka Manninen, Tiitu Takalo, Emmi Nieminen ja Ville Pirinen keskustelevat aiheesta ja sen ympäriltä.

Tampere-Talon tapahtumaan on pääsymaksu ja tapahtuma jatkuu myös sunnuntaina. Osoite: Yliopistonkatu 55, Tampere.