Aihearkisto: Yleinen

Osa XIII Pyöräilyn tila, viimeinen osa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässäpä teille Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa. Toisella sivulla on kartta fiktiivisestä kaupungista, jonka esikuvana on sekä Turku että kotikaupunkini Tampere. Kaksi kaupunkia joiden keskustaa halkovat joki ja rautatie. Molemmissa kaupungeissa matkaa rautatieasemalta joen rantaan on kylläkin useampi kortteli kuin kuvassa.

Sarjakuva jatkuu taas kahden viikon kuluttua 10.6.2022.

keiden_kaupunki_pyorailyn_tila9keiden_kaupunki_pyorailyn_tila10keiden_kaupunki_pyorailyn_tila11Lähdeluettelo

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa.
VATT–keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Norcliffe, Glen (2015) Critical Geographies of Cycling. History, Political Economy and
Culture. Farnham: Ashgate.

 

 

Osa XII Pyöräilyn tila jatkuu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Missä onkaan tilaa polkupyöräilylle? Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa ilmestyy kahden viikon päästä 27.5.2022.

keiden_kaupunki_pyorailyn_tila6 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila7 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila8Lähdeluettelo

Hangisto, Tomi (2013) Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma: Kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa. Muotoilun YMK-opinnaytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.

Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Osa XI Pyöräilyn tila

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Pitkästä aikaa sarjakuva saa taas jatkoa. Tiina Männistö-Funkin artikkeli, johon sarjakuvassa viitataan, on lisätty myös tuonne lopussa olevaan lähdeluetteloon.

keiden_kaupunki_pyorailyn_tila1 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila2 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila3 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila4 keiden_kaupunki_pyorailyn_tila5

Lähdeluettelo

Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 1930–1980. Stockholm: Stockholmia forlag.

Hagman, Olle; Gullberg, Anders & Lundin, Per (2007) Stockholms parkering: Mellan allas nytta och individuellt förtret. Stockholm: Stockholmia forlag.

Laisaari, Olavi (1952) Turun yleiskaava ja kaupungin kehittämisohjelma. Turku: Turun kaupunki.

Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Pelastetaan Suomen sarjakuvaseura!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Suomen sarjakuvaseura ry on sarjakuva-alan keskusjärjestö, joka muun muassa julkaisee Sarjainfo-kulttuurilehteä, ylläpitää Sarjakuvakeskusta Helsingissä ja järjestää syksyisiä Helsingin sarjakuvafestivaaleja.

Sarjakuvafestivaaleilla seikkaillaan myös sarjakuvassani Minä, Mikko ja Annikki:

sarjisfestarit2Perustamisestaan vuodesta 1971 asti seura on toiminut sarjakuvan tekijöiden, lukijoiden, keräilijöiden, kriitikoiden, kääntäjien ja tutkijoiden yhteisenä yhdistyksenä.

Suomen sarjakuvaseuran lehti Sarjainfo on vuonna 1972 perustettu maan ainoa sarjakuva-alan kultuurilehti.

Sarjainfoa luetaan sairasvuotella teoksessani Memento mori:

sarjainfoSarjakuvaseuran toiminta on vuonna 2022 vaikeutunut; jo vuosia saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus on tänä vuonna jäänyt saamatta. Tämän vuoksi yleistoiminta, Sarjainfon julkaiseminen ja sarjakuvafestivaalien järjestäminen ovat uhattuina. Joukkorahoituksen avulla voimme yhdessä pelastaa nämä koko alalle tärkeät toiminnot. Apu menee perille Kulttuurilahja-palvelun kautta. Osallistua voi 8.5. asti haluamallaan summalla (min. 5 €).

Linkki kampaanjaan on tässä!

Ja jos rahan lahjoittaminen on hankalaa auttaa voi myös talkoilemalla. Sarjakuvaseura on avannut vapaaehtoishaun. Tukea voi myös liittymällä jäseneksi osoitteessa sarjakuvaseura.fi

Yhteistyöstä sarjakuvaksi

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

yhteistyostaTampere kuplii -sarjakuvatapahtuma on juuri nyt alkamassa täällä Tampereella. Sunnuntaina festivaaleilla pääsee kuuntelemaan paneelikeskustelua, jossa muiden muassa meikäläinen kertoo yhteistyöstään historioitsija Tiina Männistö-Funkin kanssa eli juurikin täällä lokissa ilmestyvästä sarjakuvasta.

Yhteistyöstä sarjakuvaksi – yrityksen ja erehdyksen kautta

  • Tampere-Talo, Duetto 2 -sali
  • klo 14:00–15:00
  • Tiitu Takalo, Johanna ”Roju” Rojola , Emmi Nieminen, Reetta Laitinen

Millaista yhteistyö sarjakuvakentän ulkopuolisen tutkijan tai muun asiantuntijan kanssa on, miten se eroaa sarjakuvataiteilijan tai tutkijan tyypillisemmästä työstä ja millaisia teoksia yhteistyöstä on syntynyt.

Mukana omista kokemuksistaan keskustelemassa ovat tutkija ja sarjakuvataiteilija Reetta Laitinen, sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, sarjakuvaneuvos Johanna ”Roju” Rojola ja sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo. Keskustelua mm. sarjakuvateoksista Ottopoikia ja työläistyttöjä, Sisaret 1918, Vihan ja inhon internet sekä tutkimushankkeista ja väitöskirjatutkimuksesta, joissa sarjakuvataiteilijat ovat olleet mukana.

Tapahtuman verkkosivuille tästä.

Lisäksi tänään torstaina 24.3. klo 18 olen kirjailijavieraana Kirjasto kuplii -tapahtumassa Sampolan kirjastossa, Sammonkatu 2, Tampere. Lisätietoja tästä. Ja linkki ohjelman tallenteeseen.

Osa IX Polje, Tiitu!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Nyt sarjakuvan tyyli vähän muuttuu, sillä sisältökin vaihtuu historiasta autofiktioon. Tiina Männistö-Funkin artikkeliin perustuva historia saa toki jatkoa tulevaisuudessa.keiden_kaupunki_tiitu_polkee1 keiden_kaupunki_tiitu_polkee2 keiden_kaupunki_tiitu_polkee3Oppiiko Tiitu koskaan pyöräilemään? Joudun pitämään teitä jännityksessä yli kuukauden, sillä mun täytyy tehdä vähän muita töitä tässä kesken kaiken ja piirtää tietysti ne tulevat sivutkin. Pahoittelut mutta sellaista elämä vaan on. Seuraava osa ilmestyy 25.2.2022.

Osa VIII Pyörät häviävät -luvun viimeinen osa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässäpä loppuosa Pyörät häviävät -luvusta. Seuraava osa ilmestyy 21.1.2022.

keiden_kaupunki_pyorat_haviavat5 keiden_kaupunki_pyorat_haviavat6 keiden_kaupunki_pyorat_haviavat7 keiden_kaupunki_pyorat_haviavat8Lähdeluettelo

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Oldenziel, Ruth & de la Bruhèze, Adri A. Albert (2016) Europe: A Century of Urban
Cycling. Teoksessa Ruth Oldenziel, Martin Emanuel, Adri A. Albert de la Bruhèze & Frank
Veraart (toim.) Cycling Cities: The European Experience: One Hundred Years of Policy and
Practice. Eindhoven: Foundation for the History of Technology, 7–13.

Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Turku:
Asemakaavaosasto, Viatek Oy.

Turun kaupunki (1984) Keskustan liikenteen vaihekaava. Turku: Turun Viatek.

Osa VII Pyörät häviävät jatkuu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tämä on siis suoraa jatkoa edelliseen julkaisuun. Tarkoitus oli saada hieman enemmän sivuja valmiiksi mutta enpä saanutkaan. Keskeneräisiä on useita, joten ensikerralla ehkä enemmän. Seuraava osa ilmestyy 17.12.2021.

keiden_kaupunki_pyorat_haviavat3 keiden_kaupunki_pyorat_haviavat4Lähdeluettelo

Antila, Kimmo & Nenonen, Marko (2000) Relief Works, the World Bank and Private
Business: Building Highways in Finland. Scandinavian Economic History Review 48:2, 47–
71.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.