Rakkaus on köyhän rikkaus

Uusi kirjani Rakkaus on köyhän rikkaus tuli juuri painosta. Sillä välin työhuoneessani räjähti pommi. Tai ainakin siltä näyttää. Olen ollut niin työn touhuissa, että huone on ryöpsähtänyt kaameaan kuntoon. Perusroinan lisäksi työsoppeeni on ilmestynyt, ei, vaan pyörälaukuissa raahattu, tämän sarjakuvan lisäksi Minä, Mikko ja Annikki -albumin uuden painoksen tekijänkappaleet.

rakkausrikkaus6Kerroin teoksen työprosessista taannoin.
Kysessä on siis kokoelma sarjakuvanovelleja. Kirjassa on kommenttejani sarjakuvasta, sen synnystä tai työprosessista sivujen marginaalissa. Toisinaan olen joutunut selittämään mihin muinaiseen ajankohtaiseen tapahtumaan sarjakuva on liittynyt. Avaan myös esimerkiksi viittauksiani taidehistoriaan.

Huomasin, että kommenttien kirjoittaminen oli oikestaan aika kivaa puuhaa. Usein oli mukavaa palata piirustushetkeen. Alla pari esimerkkiä. Kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä.

rakkaus_on_koyhan_rikkaus_tiitu_takalo_kuva1 rakkaus_on_koyhan_rikkaus_tiitu_takalo_kuva2 rakkaus_on_koyhan_rikkaus_tiitu_takalo_kuva3Ja hei, kirja on myös myynnissä! Omaksi tästä klikkaamalla!

Osa III Laisaaren ennustus

Vaikka edellisestä julkaisusta on vierähtänyt jo kolmisen viikkoa, ilmestyy nyt vain tämä yksi sivu. Toisaalta se on paljonpuhuva. On ollut vähän kiirettä, sillä piirtelin tässä välissä yhden toisen sarjakuvan, joka ilmestyy syksyllä. Kerron lähempänä lisää.

Neljäs osa tätä sarjakuvaa ilmestyy 31.4.2021

keiden_kaupunki_laisaari2Lähde:

Laisaari, Olavi (1962) Tehokas kaupunki: The Smooth-running Town. Turku.

Osa II 2500 katukuvaa

Tässä toinen osa sarjakuvasta, joka perustuu historioitsija Tiina Männistö-Funkin artikkeliin. Tällä kertaa päähenkilöinä itse historioitsija ja taiteilija Takalo.

Seuraava osa ilmestyy 10.5.2021

tiina_mannisto_funk1tiina_mannisto_funk2tiina_mannisto_funk3tiina_mannisto_funk4Lähdeluettelo

Divall, Colin (2015) Introduction: Cultural histories of sociabilities, spaces and
mobilities. Teoksessa Colin Divall (toim.) Cultural Histories of Sociabilities, Spaces and
Mobilities. London: Pickering & Chatto, 3–15.

Osa I Liikennelaskennat

Nyt alkaakin uusi pidempi sarjakuva ilmestyä! Vihdoin! Tässä ensimmäinen osa, olkaapa hyvä! Sarjakuva perustuu suurelta osin Tiina Männitö-Funkin historialliseen artikkeliin Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino 2021, 195–224. Sarjakuva on osa yhteistyötä ihan oikean historioitsijan kanssa ja siksi sarjakuvan lopussa on myös lähdeluettelo.

Sarjakuva ilmestyy myös Keiden kaupunki -hankeen sivuilla. Jos haluat lukea lisää hankkeesta, poikkea siellä.

Seuraava osa ilmestyy kahden viikon päästä eli 20.4.

laskenta1 laskenta2 laskenta3 laskenta4 laskenta5 laskenta6Lähdeluettelo

Hankonen, Johanna (1994) Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta: Suunnittelujärjestelmän
läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentumisessa 1960-luvulla.
Tampere: Otatieto
Oy, Gaudeamus.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa.
VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Lahtinen, Rauno (2013) Turun puretut talot. Viides painos, ensimmäinen uudistettu
painos. Turku: Sammakko.

Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens
Sverige
. Stockholm: Stockholmia förlag.

Norton, Peter (2014) Of Love Affairs and Other Stories. Teoksessa Stephen Zavestoski
and Julian Agyeman (toim.) Incomplete Streets: Processes, Practices, and Possibilities. New
York: Routledge, 17–35.

Oldenziel, Ruth & de la Bruhèze, Adri A. Albert (2016) Europe: A Century of Urban
Cycling. Teoksessa Ruth Oldenziel, Martin Emanuel, Adri A. Albert de la Bruhèze & Frank
Veraart (toim.) Cycling Cities: The European Experience: One Hundred Years of Policy and
Practice.
Eindhoven: Foundation for the History of Technology, 7–13.

Oldenziel, Ruth & Hård, Mikael (2013) Consumers, Tinkerers, Rebels: The People who
Shaped Europe.
Hampshire: Palgrave Macmillan.

Saarikangas, Kirsi (2002) Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli
modernissa arkkitehtuurissa.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Schmucki, Barbara (2001) Der Traum vom Verkehrsfluß. Städtische Verkehrsplanung seit
1945 im deutsch-deutschen Vergleich.
Frankfurt am Main: Campus.

Scot, James C. (1998) Seeing Like a State: How Certain Schemes to Improve the Human
Condition Have Failed.
New Have: Yale University Press.

Tuomi, Timo (2005) Kaupunkikuvan muutokset. Suomalaisten kaupunkikeskustojen
suunnittelun tavoitteiden ja todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta
1960-luvun puoliväliin
. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma. Turku:
Asemakaavaosasto
, Viatek Oy.

Memento mori maailmalla ja muita kuulumisia

memntomoriUutisia: Memento mori ilmestyi tovi sitten ranskaksi! Kirja on isompi kuin suomenkielinen, noin A4-kokoinen. Kansikin on eri, niin kuin tarkkasilmäisimmät saattavat kuvasta huomata. Aika jännää nähdä itsensä puhumassa ranskaa, jota en osaa puhua pätkääkään.

Lisäksi juuri selvisi, että Pauli Kallion käsikirjoittama kokoelmateos Ammatti: käsikirjoittaja voitti Sarjakuva-Finlandian! Onnea Pauli! Piirtäjiä teoksessa on useita, muiden muassa meikäläinen. Onnea kaikille teoksen piirtäjillekin! Piirtäjät antavat sarjakuvalle lihaa luiden päälle ja saavat sen liikkeelle. Ilman käsikirjoitusta sarjakuvaa ei olisi olemassa.

kasikirjoittajaSarjakuvavisa! Kuka sarjakuvapiirtäjä on kuvittanut minkäkin Paulin muotokuvan kirjan kanteen? Vastaukset kommentteihin!

Rakkautta ja rikkautta

Olen ollut koko alkuvuoden kiireinen. Olen nimittäin käynyt läpi valtavan määrän vanhoja sarjakuviani. Pian on menossa painoon kokoelma-albumi. Se saa nimekseen ”Rakkaus on köyhän rikkaus” erään sarjakuvan mukaan.

rakkausrikkaus1Skannasin ja käsittelin ison läjän tuotantoani. Vanhin kokoelmaan tulevista sarjakuvista on 22 vuoden takaa.

rakkausrikkaus2Osa oli piirretty luonnoskirjoihin ja matkapäiväkirjoihin. Niitäkin minulle on kertynyt laatikkokaupalla. Jotkut luonnoskirjalaatikoista oli pakattu vinttiin. Tietysti juuri ne, joissa kyseiset sarjakuvat olivat.

rakkausrikkaus3Kävin myös läpi julkaisuja, joissa sarjakuvat joskus ilmestyneet. Laitoin kokoelmaan maininnan ensimmäisestä julkaisupaikasta ja julkaisuvuodesta.

rakkausrikkaus4Osa oli ilmestynyt ensikertaa pienlehdissä.

rakkausrikkaus5Nyt tuo valtava urakka alkaa olla minun osaltani loppusuoralla. On ihan sellainen olo, että olisi lukenut läpi monta sataa sivua päiväkirjoja kahdenkymmenen vuoden ajalta. Tunteet ovat vaihdelleet kiusaantumisesta riemuun.

En tarkkaan tiedä milloin kirja ilmestyy. Se on sitten tietty heti saatavilla verkkokaupastani.

Näin syntyi kalenteri 2021

IMG_2510Pian vaihtuu vuosi ja kalenteri seinällä. Mutta miten syntyikään vuoden 2021 Pussailua barrikadeilla -kalenteri?

Koska kyseessä on kalenterin juhlavuosi, päätimme tehdä homman hieman eri tavalla. Kalenterin käyttäjät saivat itse valita kuvat vanhojen kalenterien kuvituksista. Laadimme verkkoon äänestyksen työharjoittelijani ja kalenterin taittajan Mitzuliinan avulla. Hän löysi käyttötarkoitukseemme sopivan ja sopivanhintaisen verkkopalvelun, johon saimme ladattua kaikki olemassa olevat lähes sata kuvaa. Toki kuvat piti ensin skannata, koska meillä ei monestakaan ollut mitään värillistä tiedostoa vaan mustavalkoiseksi värierotellut painovärit eri tiedostoissa. Näistä linkeistä tietoa siitä värierotteluhommasta risopainossa ja offsetpainossa.

IMG_1696Myös kalenterin paperin väri on vuosien varrella vaihdellut ja se on tietysti vaikuttanut siihen miltä lopullinen painotyö näyttää. Kaksi ensimmäistä Pussailua barrikadeilla -kalenteria painoimme digipainona, niistäkin toisen keltaiselle paperille, ja siitä eteenpäin ne on painettu 2-väripainona Pantone-väreillä tai risopainolla.

IMG_2295Kun keväällä äänestys sulkeutui, oli maailmaan iskenyt pandemia. Pidimme kalenterin toisen taiteilijan, A-K Laineen, kanssa kalenterikokouksiamme pihassa. Puutarhapöydällä on siksi myös tumput. Oli jännittävää saada selville, mistä kuvista ihmiset olivat pitäneet. Kun kuvat olivat selvillä, piti valita painovärit. Painosta, joka oli myös suljettu asiakkailta, oli meillä lainassa Pantone-värikartta.

IMG_2508IMG_2513Valitsimme turkoosinvihreän Pantone 3295 U ja kirkkaan pinkin jota olemme käyttäneen ennenkin: Pantone Rhodamine Red U. Vihreän CMYK-arvot ovat 100, 0, 61, 28. Eli siinä on aika paljon mustaa, joten päällekkäisinä nämä kaksi väriä saavat aikaan toivon mukaan tumman pinnan.

 

IMG_2397Haasteita muodostui esimerkiksi siitä, että kaksi ensimmäistä kalenteria oli painettu neljällä värillä, ja nyt käytössä oli vain kaksi. Esimerkiksi tässä alla, vuoden 2010 kalenterissa, A-K Laineen kuvituksessa, on taivaalla sateenkaari!IMG_3890-2Hän kuitenkin sai hienosti sateenkaaren värieroteltua myös toteutettavaksi 2-väripainossa. Alla painosta tullut, valmis kalenteri 2021.IMG_3887Päällekkäisinä pinkki ja turkoosi muodostivat lähes mustan pinnan, kuten olimme toivoneet.IMG_3884Samoilla väreillä painoimme myös postikortteja sekalaisista kuvista. Osa vuoden 2021 kalenterin kuvia, osa ei.IMG_3879 IMG_3882Kiitos kaikille äänestykseen osallistujille! Kalenteria voi ostaa esimerkiksi verkkokaupastani.

 

Etätaiteilija laittaa kampauksen ja saa palkinnon

 puhe1puhe2Sain eilen Kynnys ry:n Vimma-palkinnon olohuoneessani. Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö.

Pidin myös puheen, joka meni tähän tapaan:

Olemme kollegani A-K Laineen kanssa tehneet nyt jo yli kymmenen vuotta seinäkalenteria. Sen nimi on Pussailua barrikadeilla. Ja nimi viitaa siihen, että kun monet aktivistit uupuvat tai kyynistyvät siinä aktivistin työssään, koska kaiken aikaa käsitetään niitä asioita, jotka on huonosti, taistellaan suuria ongelmia vastaan ja kehitys saattaa olla niin hidasta, että sitä ei aina edes huomaa. Niin me halusimme tuoda ihmisille vähän iloa ja toivoa… ja pussailua sinne itse kunkin barrikadeille. Minkä muodon se barrikadi sitten kullakin ottaa.

Ja syy, miksi mä nyt puhun tästä, on se, että me olemme merkinneet sinne kalenteriin kaikenlaisia erilaisia, vähän vaihtoehtoisempia, merkkipäiviä. Siellä siis ei ole esimerkiksi pääsisäistä tai joulua, koska me halusimme tuoda näkyväsi myös sitä, että kaikki eivät vietä joulua tai pääsisäistä. Itse asiassa suurin osa maailman ihmisistä ei ole kristittyjä.

Ne merkkipäivät, joita kalenteriin on merkitty, käsittelevät esimerkiksi tasa-arvoa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, mielenterveyttä, ihmisoikeuksia, ympäristöä, eläinten oikeuksia tai feminismiä. Ja tälle päivälle, 3. joulukuuta, me olemme merkinneet kansainvälisen vammaisten päivän. Eli tämä päivä oli jo itse asiassa merkitty kalenteriini!

Tämän vuoden 2020 kalenteri on tietysti tehty jo joskus elokuussa 2019. Ja kun me merkitsimme tuon vammaisten päivän kalenteriin silloin, en olisi mitenkään voinut kuvitella missä olen nyt. Että olen täällä vastaanottamassa Kynnys ry:n Vimma-palkintoa. Sillä minähän vielä piirsin silloin sitä sarjakuvaa, Memento moria, josta mut nyt palkitaan. Ja ajatus sen ilmestymistä tuntui todella kaukaiselta. Se ei ollut ilmestynyt missään muualla kuin mun blogissa. Sitten kun sarjakuva lopulta ilmestyi kirjana, se sai yllättävän paljon julkisuutta, siis ollakseen sarjakuva ja myös minä olen saanut paljon huomiota eri medioissa. Olen saanut kertoa mun sairastumiskertomustani uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Eikä se aina ole ollut kivaa.

Jotenkin tuntuu, että toimittajat tahtovat jonkun koskettavan selviytymistarinan, jonka olen sitten saanut heille kertoa. Olen alkanut miettimään, että miksi se selviytymistarina tuntuu kuitenkin olevan usein samanlainen. Selviytyjä on se, joka on kuntoutunut täysin ja palannut takaisin työelämään. Siis minun kaltaiseni ihmisen tarina. Miksei toimittajia kiinnosta aivoverenkiertohäiriösairastunut, joka ei pysy kävelemään tv-studioon omin jaloin vaan saapuu esimerkiksi pyörätuolilla. Miksei haastateltava voisi saapua paikalle valkoisen kepin kanssa, koska näkökentän puutos rajoittaa näkökykyä? Miksei haastatella ihmistä, joka on menettänyt puhekykynsä. Heillä jos kellä, olisi koskettavia selviytymistarinoita. Ihan arjessa selviytymistarinoita.

Toki ymmärrän kyllä, että mun työ on mulle väline saada oma ääneni kuuluviin ja oma tarinani kerrottua. Mutta olisi hienoa saada kaikkien ääni kuuluviin. Myös niiden, jotka eivät pysty puhumaan.

Puolet aivoverenvuotoon sairastuneista kuolee lähes välittömästi. Puolet. Pelkästään se on jo selviytymistarina, että olen elossa. Että me olemme elossa. Minä olen kyllä oikeasti ihan tosi tosi kiitollinen siitä, että olen saanut työkykyni takaisin, ja voin piirtää sarjakuvaa, joka on siis mun työ, se sarjakuvien piirtäminen, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että olen elossa. Ja olen todella kiitollinen tästä palkinnosta, mutta vielä kiitollisempi olen siitä, että minä olen täällä vastaanottamassa sitä. Ei siis niin, että MINÄ olen täällä vastaanottamassa sitä, vaan, että minä OLEN täällä vastanottamassa sitä. Olen elossa vastaanottamassa sitä.

Meillä kaikilla on omat selviytymistarinamme. Mä olen kiitollinen siitä, että minun tarinani on tullut piirretyksi ja luetuksi. Kiitos.

Työvälineistä ja pigmenteistä

Tämä liittyy tuohon edelliseen päivittelyyni. Yleensä en kerro minkä merkkisiä värejä tai kyniä käytän, sillä en koe tarvetta mainostaa. Lisäksi erilaiset työvälineen toimivat yhdellä, eivätkä toisella lainkaan, riippuen työskentelytavoista ja käsialasta. Kolmas haluaa, että vesiväri pysyy kauan märkänä, neljäs toivoo sen kuivuvan nopeasti, viides tahtoisi värikynän leviävän hönkäyksestä ja kuudes toivoisi sen pitävän pyyhekumia ja vesiväriä. Pyrin siis visusti välttämään suosituksia työvälineiden suhteen. Tässä alla kuitenkin testisivulla käyttämäni työvälineet ja lopussa vielä testisivu toistamiseen. Näette ainakin mikä kynä leviää vesivärin kanssa ja vältytte tekemästä sitä testiä itse. Kaikkea muuta suosittelen kyllä testailemaan. Se on myös mukavaa puuhaa.IMG_2348IMG_2344IMG_2355Kuvan ylälaidassa on mallilappuni, johon olen maalannut kaikki palettini vesivärit. Olen myös kirjoittanut, onko kyse taiteilijalaatuisesta (TL) vai peruslaatuisesta. Tai jos merkki on joku muu kuin yleensä käyttämäni. Pyrin ostamaan värit taiteilijalaatuisena, jos vain suinkin on varaa. Niissä on usein paremmat pigmentit, aidot pigmentit tai enemmän pigmenttiä, eli vesivärikakku kuluu hitaammin loppuun. Maavärit, eli yleensä ruskeat, ovat halvempia pigmenttejä. Ne maksavat silti taiteilijalaatuisina 8,90€/kakku. Kobolttivärit ja jotkut punaiset ovat vielä kalliimpia: 12,20€/kakku.

IMG_4338
Olen myös kirjannut ylös mitä pigmenttiä väri sisältää. Jos ja kun jonkun sävyn tuotanto loppuu, saatan löytää saman värin toisen yrityksen värikartasta.
Hienot turkoosit ovat kobolttia. Olisi kiinnostava tietää mistä väreihin käytetty koboltti tulee. Koboltin louhinta on hyvin arveluttavaa puuhaa. 40% siitä tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa monet kaivokset ovat epävirallisia ja niissä työskentelee myös lapsia. Jotta minulla olisi säihkyvä turkoosi on jollakulla kenties vähemmän säihkyvä lapsuus. Kauhea ajatus.
Taannoin kadmiumin, jota käytettiin voimakkaissa keltaisissa, oransseissa ja punaisissa, louhinta kiellettiin Euroopassa sen myrkyllisyyden takia. Kadmiumin louhinta on aiheuttanut suunnattomia ympäristötuhoja. Paletissani on yhä neljä kadmiumväriä, kaksi keltaista ja kaksi punaista. Jotkut valmistajat myös yhä myyvät kadmiumvärejä.
Tässä vielä kuva paletistani. Värejä on melko vaikea erottaa toisistaan kakuista. Pulmaan auttaa siis mallilappu.

IMG_4337Ja vielä testisivu, jossa näitä välineitä käytettiin:

aloitus6

Uutta aloittamassa

Kun aloittelen uutta sarjakuvaa, edessäni on suuria päätöksiä. Millä välineillä teen työn. Minulla on paha tapa rynnätä ostamaan aina uusia taidetarvikkeita, mutta lähdinkin kaivelemaan laatikoita. Mitä minulla jo on? Voisiko niitä käyttää?

En kuitenkaan muistanut esimerkiksi sivellinkynien ominaisuuksia. Ovatko ne vedenpitäviä? Ei auta kuin tehdä testi.

aloitus1aloitus6Testasin myös sormella hinkkaamalla kuinka paljon mikäkin puuväri leviää. Jos tussauksen piirtää vesivärin päälle (ruutu 2), muste ei tartu niin hyvin, vaan rapisee ohuista viivoista irti.

Haluan sarjakuvaan vain muutaman värin. Tässä testasin kahden eri musteen laimennuksia ja etsiskelin myös samanväristä värikynää.aloitus3aloitus4Toisen merkin poltettu umbra on toisen seepia.

aloitus5Sekoitin valmiiksi kolme eri sävyä purkkeihin. On helpompi maalata kun väriä ei tarvitse kaikenaikaa sekoitella oikean sävyiseksi.
Julkaisen valmiita sivuja sitten täällä blogissa kunhan alkavat valmistua.

Sitten uutisia! Nyt on uusi pienlehteniEtätapaaminen analogisen taiteilija kanssailmestynyt. Se on myynnissä verkkokaupassani ja ensi viikolla Tampereen kirjafestarien sarjakuvatapahtumassa torstaina 26.11. ja Telakka kuplii -tapahtumassa lauantaina 28.11.