Millainen oli vuosi 2024?

Minulla on tosiaan tapana listata itselleni, näin vuodenvaiheen aikaan, kaikenlaiset hommat, mitä olen kuluneen vuoden aikana tehnyt. Se on terveellistä, sillä se tuo näkyväksi mihin aika on kulunut.

Alkuvuoden kirjoitin käsikirjoitusta seuraavaan pidempään sarjakuvaan. Kevät oli kiireinen. Tein sarjakuvaa Kutikutin Roihu-antologiaan, joka tulee ilmestymään keväällä 2025. Teos painetaan kahdella värillä ja sen tekeminen oli hieman mutkikasta mutta innostavaa. Minulla on jonkin verran kokemusta kaksiväripainosta jo ennestään ja nyt innostuin siitä vielä enemmän. Jotta pystyn tekemään värierottelun, päätin maalata sarjakuvan kahdella värillä, syaanilla ja magentalla vesivärillä, vaikkakin lopulliset painovärit tulevat olemaan eri. Näiden lisäksi käytin mustaa, jonka halusin painaa kahdella värillä päällekkäin. Ehkä kerron kirjan ilmestyessä lisää.

tiitu_takalo_roihu2tiitu_takalo_roihu1Roihun lisäksi tein sarjakuvan Kuti-lehteen numero 73. Lehdessä oli teemana aika ja sarjakuvassani neljä eri hahmoa elävät elämäänsä ja viettävät aikaansa samassa paikassa, Tammerkosken rannalla, mutta eri aikakausina. Sarjakuvaa varten sain apua Keiden kaupunki -hankkeen historian tutkijoilta Ainur Elmgreniltä, Hanna Tyvelältä ja Tiina Männistö-Funkilta. Tiinalta rautakauden emännän muinaispukuun, Ainurilta erityisesti rautakauden dirhemeistä ja Hannalta vinkkejä mm. kivikauden ihmisen ulkonäköön. Klikkaamalla kuvaa näet sarjakuvan suurempana.

tiitu_takalo_koski_sivu1Linkki lehden digiversioon, jossa sarjakuva on luettavissa kokonaisuudessaan

Samassa kevään hässäkässä tein myös kilpailuehdotuksen Jorvin uuden sairaalan seinäkuvituksia varten. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri siis rakentaa uutta jättimäistä sairalaa Espoon Jorviin ja haluaa täyttää sairaalan seinät kuvituksilla. Eikä ainoastaan lastensairalaa vaan myös aikuisten. Ja aikuisten puolelle nyt kilpailulla haettiin kuvittajaa.

Maaliskuussa lähdin pitkälle junamatkalle, Tampereelta Norwichiin, Englantiin. We live here -hanke kutsui minut osallistumaan kansainväliseen taideprojektiin nimeltään On our Doorsteps. Junassa piirtelin kanssamatkustajia. Se oli ihana tapa kuluttaa aikaa kiskoilla. Näitä piirroksia syntyi kymmeniä. Ehkä teen niistä joskus pienlehden. Tai itse asiassa olin jo kesällä 2024 tekemässä, mutta aika loppui kesken ja hanke jäi.

tiitu_takalo_junassa4

tiitu_takalo_junassa tiitu_takalo_junassa2
tiitu_takalo_junassa5On our doorsteps – hankkeessa haastattelin neljää ihmistä norwichilaisella kosteikkoalueella, marskimaalla. Myöhemmin keväällä piirsin haastatteluista kotona sarjakuvat, jotka tulostettiin ja ripustettiin isoina, 3m x 1,5m, tauluina, samaiseen maastoon. Kaikilla haastateltavilla oli joku suhde tuohon urbaanin maiseman keskelle jääneeseen luontoplänttiin. Klikkaamalla kuvaan näet sen suurempana.

tiitu_takalo_kumbazu2

tiitu_takalo_kumbazutiitu_takalo_rachiel_davetiitu_takalo_richardToukokuussa palasin Norwichiin minäkin, junalla jälleen.
tiitu_takalo_junassa7tiitu_takalo_junassa6Teokseni olivat osa Norfolk & Norwich taidefestivaalia. Oli kuuma päivä.

tiitu_takalo_norwich tiitu_takalo_norwich2 tiitu_takalo_norwich3Norfolk & Norwich festivaalin ohjelman kannessa oli myös käytetty kuvitustani. Kuva on alun perin tehty Rakkautta ja Anarkiaa- leffafestivaalin julisteeseen vuonna 2022.

tiitu_takalo_norwich4Toukokuun reissulla jatkoin, On our Doorsteps -hankkeessa, Norwichista luoteeseen, Hullin kaupunkiin, jossa tapasin taas kolme ihmistä, joilla oli tiivis suhde lähiluontoonsa tutkijoina tai nuoriso-ohjaajana. Piirsin näidenkin tapaamisten ja haastatteluiden pohjalta kesällä sarjakuvat. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

africa charlotte MattKesällä selvisi, että olin voittanut Jorvin kuvituskilpailun. Huomasin, että se vähän harmitti, sillä se tietysti tarkoitti, että minun pitää tehdäkin ne kuvitukset Jorvin sairaalan seiniä varten. Sinäänsä siinä ei ollut mitään vikaa, olin innostunut omasta ideastani, mutta olisin halunnut myös päästä jatkamaan seuraavaa vähän pidempää omaa sarjakuvahanketta, jota olin jo edellisenä talvella vähän aloitellut ja käsikirjoituskin oli valmis. Miksi aika on niin kohtuuttoman rajallinen?

Elokuussa lähdin taas junailemaan kohti Hullia ja Englantia.
tiitu_takalo_junassa9 tiitu_takalo_junassa10tiitu_takalo_junassa8Tällä kertaa Freedom-taidefestivaali oli nostanut sarjakuvani kaupungin keskustaan.

tiitu_takalo_hull tiitu_takalo_hull3 tiitu_takalo_hull4Syksyllä päätin, että ennen kuin ryhdyn tekemään Jorvin kuvituksia, jatkan vähän miltei vuosi sitten aloitettua sarjakuvaa. Tässä siitä ensimmäinen sivu. Ei siitä vielä tämän enempää! Julkaisen lisää täällä sitten…no, sitten joskus, kun minulla on aikaa piirtää sitä.

tiitu_takalo_sivu 1Sellainen oli työrintamani vuonna 2024.

Piirustus jäi kesken kun juna saapui Tampereelle.

tiitu_takalo_junassa_loppuHyvää loppuvuotta kaikille! Ja aikaa, energiaa, intoa ja inspiraatiota minulle vuodelle 2025! Niitä tarvitaan!

Ruudun takaa: Työelämän uhrit

Olen tehnyt jotain, mitä olen aina halunnut tehdä, mutten koskaan aikaisemmin ole päässyt tekemään. Nimittäin levynkannen. Ja vielä punkbändille! Ihan mahtavaa!

En kyllä ole ihan varma käytetäänkö sitä vain verkossa vai ihan jonkun fyysisien levyn kansikuvana. Tilasivat kuitenkin kannen 7 tuumaisen vinyylin kokoisena.

joojoo_kansi Mutta miten se syntyi? Aloitin sutimalla piiroksia luonnoskirjaan bändin idean pohjalta. Mallinani käytin verkon kuvahaun tuloksia solmiosta ja sen sitomisesta. Sekä samasta lähteestä löytämiäni hirttosilmukan kuvia.

IMG_2909 IMG_2908 IMG_2907 IMG_2906Toimitin bändille alla olevia luonnoksia. Nämä piirrokset tein pienempänä, noin neljäsosa lopullisesta piirroskoosta. Työelämän uhrit pitivät eniten viimeisestä luonnoksesta. Ja sitä sitten lähdin työstämään.

img317 img316 img315Tässä väriehdotus ja idea kannen sommittelusta. Teksti on tuossa vain kuvaamassa, että se tehtäisiin käsin lopulliseen kuvaan.

kuva4Ja sitten hommin!

IMG_2901Lyijykynä sävypaperille. Paperin koko 29,7 x 29,7 cm.

IMG_2902Muste siveltimellä.IMG_2903

IMG_2904Guassi. Tässä vaiheessa paperi on kiinnitetty hyvällä teipillä vaneriin, ettei paperi rypistyisi. Skannaaminen on ihan hiton vaikeaa jos paperi on rutussa.

img318Valkoinen värikynä.

kuva_pinkkiKuvaa fotarissa työstäessäni totesin, ettei ihossa ole tarpeeksi sävyjä ja lisäsin puuväriä ja skannasin uudelleen.

img322Sitten vielä tekstit. Kerralla ei tarvitse tulla kunnollista, vaan kirjaimia voi toki yhdistellä ATK:lla eri versioista. Välineinä: muste ja sivellin, muste ja tekstausterä sekä musta värikynä.

img320 img319img321Näyttäisi olevan paperissa luonnos tuosta blogin yläpalkin kuvasta. Juuri tällaista suhrimista varten säästän usein pilalle menneitä töitä ja paperin paloja. Ei sitten tarvitse surra paperin kulutusta.

Tämä oli kiva työ!

musa