Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni. Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan kun saan taas liikuttaa oikeaa kättäni.
Viime syksynä tämä sarjakuva ei edennyt niin nopsaan kuin olisin toivonut. Sairastelin ja muut työt kiilasivat eteen, mutta ehkä nyt, päivien pidentyessä, sarjakuva jatkuu taas reippaammin. Toivotaan ainakin.
Seuraava osa ilmestyy kahden viikon kuluttua 20.1.2023.
Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.
Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua.
Lähdeluettelo
Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.
Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,
Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.
Tässä pari sivua taas sarjakuvaa. Toisella sivulla näkyvän polkupyöräkaupan ja rakennuksen esikuvana ovat olleet A.J. Soinisen polkupyöräliike Kuopiosta, joka sijaitsi ainakin 1910-luvun lopussa osoitteessa Vuorikatu 18 ja W.W.Gustafssonin polkupyörä- ja urheiluliike Porista, Yrjönkadulta, vuodelta 1926.
Seuraava osa ilmestyy 4.11.
Lähdekuettelo
Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,
Mauranen, Tapani (2005a) Hopeasiipi: Sata vuotta Helkamaa. Helsinki: Otava.
Tuomaala, Saara (2003) Polkupyörällä pääsee: Suomalaisen maalaisnuoruuden siirtymiä ja symboleita 1920–1940-luvuilla. Teoksessa Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.): Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia. Helsinki: SKS, 355–371.
Nyt jatkuu taas polkupyöräilyn historia ja sarjakuvassa sukelletaan tällä kertaa polkupyörän varhaishistoriaan.
Olen lähdössä Łódźiin, Puolaan sarjakuvafestivaaleille sillä Memento mori -kirjani on ilmestynyt puolaksi. Matka vie aikaa piirtämiseltä, joten seuraava osa ilmestyy vasta neljän viikon päästä 14.10.
Lähdeluettelo
Herlihy, David V. (2004) Bicycle: The History. New Haven and London: Yale University Press.
Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry.
Kylliäinen, Mikko (2007a): Juoksukoneesta ketjuvetoiseen polkupyörään. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 6–39.
Kylliäinen, Mikko (2007b) Pikakulkuri saapuu Suomeen. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 40–93.
Norcliffe, Glen (2001) The Ride to Modernity: The Bicycle in Canada, 1869–1900. Toronto, Buffalo and London: University of Toronto Press.
Rabenstein, Rüdiger (1991) Radsport und Gesellschaft: Ihre sozialgeschichtlichen Zusammenhänge in der Zeit von 1867 bis 1914. Hildesheim, München & Zürich: Weidmann.
Tässäpä loput sieniretkestä ja Mitjan tarinasta, jotka saivat alkunsa jo kaksi viikkoa sitten.
Sarjakuva jatkuu taas kahden viikon päästä 16.9.2022 jollakin aivan muulla tarinalla.
Tässä Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luvun viimeinen osa, olkaa hyvät. Pidän nyt vähän lomaa ja palaan taas piirustuspöydän ääreen syksymmällä. Mukavaa kesää polkimilla tai miten ikinä liikuttekaan.
Lähdeluettelo
Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 1930–1980. Stockholm: Stockholmia förlag.
Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande iefterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia förlag.
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma.Turku: Asemakaavaosasto, Viatek Oy.
Täällä blogissa julkaistavaa Keiden kaupunki -hankeen sarjakuvaa on luettavissa ensi kertaa paperilla uusimmassa Kuti-lehdessä numero 64. Kuti on sarjakuvan ilmaisjakelulehti ja se on jaossa useissa maamme kaupungeissa. En ikävä kyllä löytänyt verkosta mitään tietoa mistä sen voisi löytää, mutta Tampereella se on jaossa ainakin kirjastossa. Lähikirjastostani Sampolasta sen löytää sarjakuvahyllystä. Myös monet sarjakuvia myyvät liikkeet ja kulttuurikuppilat jakavat Kuti-lehteä.
Kansi: Petteri Tikkanen
Sarjakuvassa on myös käännökset englanniksi sivun alalaidassa. Eli nyt myös he, jotka eivät suomea pysty lukemaan, mutta ovat tavattoman kiinnostuneita Olavi Laisaaren (Turun asemakaava-arkkitehti 1948-1960) näkemyksistä, pääsevät tutustumaan vihdoin aiheeseen. Käännös Tiina Männistö-Funk.
Lisäksi Tiina Männistö-Funkia ja Tiitu Takaloa sekä muita polkimilla liikkujia pääsee kuulemaan J.P. Pulkkisen radiosarjassa ”Mitä polkupyörä tarkoittaa – Kertomuksia täydellisestä keksinnöstä”, joka alkaa tänään YLE Radio 1:ssä ja on kokonaisuudessaan kuunneltavissa jo Yle Areenassa. Männistö-Funk ja Takalo ovat äänessä useassa jaksossa.
Kuva: Jukka Lintinen/Yle
Voitte siis kuunnella radio-ohjelmaa polkupyöräilystä odotellessanne huomista, jolloin ilmestyy taas muutama sivu sarjakuvaa, joka kertoo polkupyöräilystä. Tai sitten voitte vaikka mennä pyöräilemään. Huomisessa sarjakuvassa käydään Jerikossa, Amsterdamissa, Los Angelesissa ja Croydonissa, joka on yksi Lontoon kaupunkipiireistä. No, huomenna näätte.
Tässäpä teille Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa. Toisella sivulla on kartta fiktiivisestä kaupungista, jonka esikuvana on sekä Turku että kotikaupunkini Tampere. Kaksi kaupunkia joiden keskustaa halkovat joki ja rautatie. Molemmissa kaupungeissa matkaa rautatieasemalta joen rantaan on kylläkin useampi kortteli kuin kuvassa.
Sarjakuva jatkuu taas kahden viikon kuluttua 10.6.2022.
Lähdeluettelo
Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa.
VATT–keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.
Norcliffe, Glen (2015) Critical Geographies of Cycling. History, Political Economy and
Culture. Farnham: Ashgate.
Missä onkaan tilaa polkupyöräilylle? Pyöräilyn tila -luvun viimeinen osa ilmestyy kahden viikon päästä 27.5.2022.
Lähdeluettelo
Hangisto, Tomi (2013) Kauppiaskadun ympäristösuunnitelma: Kahden aikakauden katutilojen kehittämismahdollisuudet Turun keskustassa. Muotoilun YMK-opinnaytetyö. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulu.
Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande i efterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia forlag.
Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.