Osa XXIII Kanjonin silta

Sairaslomani on vihdoin loppu ja olen pääsyt taas piirustuspöydän ääreen. Tässä sarjakuva, joka on jatkoa ennen sairaslomaa alkaneelle tarinalle lapsuuteni Hervannasta. Sarjakuvan taustatyöstä kerron päivityksen lopussa.

Seuraava osa ilmestyy taas kahden viikon kuluttua 24.3. 2023.

keiden_kaupunki_hervanta11 keiden_kaupunki_hervanta12 keiden_kaupunki_hervanta13 keiden_kaupunki_hervanta14keiden_kaupunki_hervanta15keiden_kaupunki_hervanta16

Ruutujen takaa

Sarjakuva perustuu suurelta osin muistoihini. Minulla oli vakaa muistikuva, että Kanjonin sillalla ei olisi ollut kevyen liikenteen väylää lainkaan. Löysin kuitenkin Tampereen kaupungin karttapalvelusta ilmakuvan vuodelta 1987, eli hieman sarjakuvan tapahtuma-ajankohtaa myöhemmin. Siinä jonkinlainen kevyen liikenteen väylä sillalla kulkee.

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Lähde: https://kartat.tampere.fi/oskari/

Finna.fi-hakupalvelun avulla löysin Työväenmuseo Werstaan kuva-arkiston kuvan sillalta ja kuvassa kevyen liikenteen väylä on rajattu moottoriliikenteestä betoniporsailla ja niiden väliin viritellyllä kettinkiaidalla.Tarkkaan katsoessa tämän rakennelman voi ehkä nähdä ilmakuvassakin. Kuvan kuvausajaksi on merkitty 80-luku, Tampereen kaupungin linja-auton perusteella arvioisin vuosikymmenen loppupuolelta. Kevyen liikenteen väylän ja autotien välissä ei näytä kulkevan katualueen käyttötarkoitusta rajaavaa katukiveystä eli rotvallia. Selvästikin liikkuminen jalkaisin tai pyörällä on sillalla koettu vaaralliseksi, koska autot on jossain vaiheessa rajattu betoniporsain ja kettingein omalle puolelleen. Ja onhan pyöräilylle ja jalankululle varattu tila voinut olla aluksi paljon kapeampikin. Hervannan Valtaväylällä, joka sillan ylittää, ajonopeudet olivat ja ovat yhä korkeita.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Veikko Seppänen/ Työväenmuseo Werstas.

Lapsena Kanjonin silta tuntui paljon pidemmältä, kuin nykyään. Ihan loputtoman pitkältä ja sitä kokemusta olen tässä myös halunnut kuvata. Siskollani ei oikeasti ollut tuollaista vaaleanpunaista takkia, mutta tiedän, että sellaisen hän olisi varmasti halunnut. Meillä lapset puettiin pääsääntöisesti pelastusarmeijan kirpputorilta ostettuihin vaatteisiin, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan hienoa, ekologista tai edes kierrättämistä, vaan ainoastaan merkki köyhyydestä.(Myöhemmin minulle selvisi että emme olleet köyhiä, lapsille ei vaan osteltu vaatteita tuhlailevasti) Kirpputorivaatteissa ilakoivat vielä 1970-luvun kuosit ja värit. Vaaleanpunainen ei todellakaan kuulunut niihin.

Viimeisessä ruudussa näkyvä Turtolan automarketti ei oikeasti sijaitse ihan noin lähellä Kanjoninsiltaa.

Nykyään kanjonin ylittää kaksi vierekkäistä siltaa ja rotvallilla moottoriliikenteestä erotettu kevyenliikenteenväylä kulkee molemmilla silloilla. Tampereen ratikalla on kanjonin yli vielä oma siltansa ja silläkin sillalla on oma kevyen liikenteen väylänsä.

Osa XXII Hervannan kevyen liikenteen väylillä

Tämä on oikeastaan prologi erääseen lapsuudenmuistooni, jota joudutte nyt vielä odottamaan. En tiedä milloin pystyn taas julkaisemaan, sillä joudun yllättäen leikkaukseen, joka liittyy toissavuotiseen pyöräilyonnettomuuteeni. Murtunut solisluuni ei ole luutunut ja se pistetään nyt ruuveilla kasaan. Siitä seuraa usean viikon sairausloma. Jatkan kun saan taas liikuttaa oikeaa kättäni.keiden_kaupunki_hervanta8

keiden_kaupunki_hervanta9keiden_kaupunki_hervanta10

Osa XX Pyöräkuumetta, kolmas osa

Tässä viimeinen osa Pyöräkuumetta-luvusta, jossa tutkaillan polkupyöräilyn historiaa ennen 1950-lukua. Toisella, eli viimeisellä sivulla pyöräillään Helsingissä Ruoholahden kaakelitehtaan ohi. Siellä valmistettiin mm. kaakeleita kaakeliuuneihin. Tehtaan rakennukset sijaitsivat osoitteessa Ruoholahdenkatu 21 ja ne purettiin vuonna 1951. Taustalla näkyy myös Tupakkatehdas Fennia, joka 30-luvulla oli hieman erinäköinen kuin nykyään.

Oulussa sen sijaan pyöräillään Pakkahuoneenkadulla Oulun osuuskaupan toimitalon edustalla. Se on yhä olemassa. Naapurusto kylläkin on muuttunut totaalisesti. Muita kaupunkeja edustaa tässä Tampere, jossa on yhä, onneksi, jäljellä historiallinen tehdasmiljöö Tammerkosken rannoilla. Savupiipuista ei vain enää nouse savua.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta8 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta9Lähdeluettelo

Ebert, Anne-Katrin (2004) Cycling Towards the Nation: The Use of the Bicycle in Germany and the Netherlands, 1880–1940. European Review of History. 11(3): 347–364.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Leino, A.E. (1935): Pyöräilyteistä. Tielehti 2/1935.

Osa XIX Pyöräkuumetta, toinen osa

Tässä pari sivua taas sarjakuvaa. Toisella sivulla näkyvän polkupyöräkaupan ja rakennuksen esikuvana ovat olleet A.J. Soinisen polkupyöräliike Kuopiosta, joka sijaitsi ainakin 1910-luvun lopussa osoitteessa Vuorikatu 18 ja W.W.Gustafssonin polkupyörä- ja urheiluliike Porista, Yrjönkadulta, vuodelta 1926.

Seuraava osa ilmestyy 4.11.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta5 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta6 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta7Lähdekuettelo

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry,

Mauranen, Tapani (2005a) Hopeasiipi: Sata vuotta Helkamaa. Helsinki: Otava.

Tuomaala, Saara (2003) Polkupyörällä pääsee: Suomalaisen maalaisnuoruuden siirtymiä ja symboleita 1920–1940-luvuilla. Teoksessa Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (toim.): Nuoruuden vuosisata: Suomalaisen nuorison historia. Helsinki: SKS, 355–371.

 

Osa XVIII Pyöräkuumetta

Nyt jatkuu taas polkupyöräilyn historia ja sarjakuvassa sukelletaan tällä kertaa polkupyörän varhaishistoriaan.

Olen lähdössä Łódźiin, Puolaan sarjakuvafestivaaleille sillä Memento mori -kirjani on ilmestynyt puolaksi. Matka vie aikaa piirtämiseltä, joten seuraava osa ilmestyy vasta neljän viikon päästä 14.10.

Keiden_kaupunki_pyorakuumetta1 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta2 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta3 Keiden_kaupunki_pyorakuumetta4Lähdeluettelo

Herlihy, David V. (2004) Bicycle: The History. New Haven and London: Yale University Press.

Kuva, Heikki (1988) Kaksipyöräisten vuosisata: Polkupyörä ja mopediteollisuuden ja –kaupan vaiheet Suomessa. Jyväskylä: Suomen Polkupyörä- ja Mopediteollisuusyhdistys ry.

Kylliäinen, Mikko (2007a): Juoksukoneesta ketjuvetoiseen polkupyörään. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 6–39.

Kylliäinen, Mikko (2007b) Pikakulkuri saapuu Suomeen. Teoksessa Velomania: Pyörällä halki aikojen. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 98, 40–93.

Norcliffe, Glen (2001) The Ride to Modernity: The Bicycle in Canada, 1869–1900. Toronto, Buffalo and London: University of Toronto Press.

Rabenstein, Rüdiger (1991) Radsport und Gesellschaft: Ihre sozialgeschichtlichen Zusammenhänge in der Zeit von 1867 bis 1914. Hildesheim, München & Zürich: Weidmann.

Osa XV Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luku saa jatkoa

Tässä Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa -luvun viimeinen osa, olkaa hyvät. Pidän nyt vähän lomaa ja palaan taas piirustuspöydän ääreen syksymmällä. Mukavaa kesää polkimilla tai miten ikinä liikuttekaan.

keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen4 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen5 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen6 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen7 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen8

Lähdeluettelo

Emanuel, Martin (2012) Trafikslag på undantag: Cykeltrafiken i Stockholm 19301980. Stockholm: Stockholmia förlag.

Kallioinen, Johanna (2002) Pyöräilyn institutionaalinen asema liikennesuunnittelussa. VATT-keskustelualoitteita 267. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Lundin, Per (2008) Bilsamhället: Ideologi, expertis och regelskapande iefterkrigstidens Sverige. Stockholm: Stockholmia förlag.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Turun kaupunki (1982) Kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma.Turku: Asemakaavaosasto, Viatek Oy.

Osa XIV Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa

Nyt saa alkunsa uusi luku nimeltään ”Autokaupungin kyseenalaistaminen alkaa”. Jo oli aikakin! Ilma tuoksuu jo muutokselta eikä pelkästään pakokaasulta.

Eilen mainitsemani paikkakunnat löytyvät seuraavasti: Jeriko sivu 1 ruutu 1, Croydon/Lontoo sivu 2 ruutu 3, Amsterdam sivu 3 ruutu 1, Los Angeles sivu 3 ruutu 2 ja lisäksi Helsinki sivu 3 ruudut 3 ja 4.

Amsterdamin mielenosoittajien kyltit, sivulla 3, kääntyivät verkon ilmaisella automaattikääntäjällä seuraavasti: Ei paskaa – enemmän joukkoliikennettä. (paitsi jos laittoi lauseiden väliin pilkun, oli sisältö kääntäjärobotin mukaan: Ei hätää, enemmän joukkoliikennettä) Toisessa kyltissä lukee robotillekin helppotajuisempi: Lopeta lapsenmurha.

Seuraava osa sarjakuvasta ilmestyy kahden viikon päästä, eli juhannusaattona 24.6.2022. keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen1 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen2 keiden_kaupunki_autokaupungin_kyseenalaistaminen3

Lähdeluettelo

Hagman, Olle; Gullberg, Anders & Lundin, Per (2007) Stockholms parkering: Mellan allas nytta och individuellt förtret. Stockholm: Stockholmia forlag.

Lahtinen, Rauno (2013) Turun puretut talot. Viides painos, ensimmäinen uudistettu painos. Turku: Sammakko.

Männistö-Funk, Tiina (2021) Pyöräilyn kohtalo autojen kaupungissa: Kaupunkiliikenteen muuttuvat tilat Turussa 1950–1970-luvuilla. Teoksessa Tanja Vahtikari et al. (toim.), Humanistinen kaupunkitutkimus. Vastapaino, 195–224.

Peltola, Jarmo (1995) Liikenne maassamuuton Suomessa. Teoksessa Jaakko Masonen & Mauno Hanninen (toim.) Pikeä, hikeä, autoja: Tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945–2005. Helsinki: Tielaitos, 36–42.

Schmucki, Barbara (2012) ”If I Walked on my Own at Night I Stuck to Well Lit Areas”: Gendered spaces and urban transport in 20th century Britain. Research in Transportation Economics, 34 (2012), 74–85.

 

Polkupyöräilyä paperilla ja ääniaalloilla

Täällä blogissa julkaistavaa Keiden kaupunki -hankeen sarjakuvaa on luettavissa ensi kertaa paperilla uusimmassa Kuti-lehdessä numero 64. Kuti on sarjakuvan ilmaisjakelulehti ja se on jaossa useissa maamme kaupungeissa. En ikävä kyllä löytänyt verkosta mitään tietoa mistä sen voisi löytää, mutta Tampereella se on jaossa ainakin kirjastossa. Lähikirjastostani Sampolasta sen löytää sarjakuvahyllystä. Myös monet sarjakuvia myyvät liikkeet ja kulttuurikuppilat jakavat Kuti-lehteä.

kuti64Kansi: Petteri Tikkanen

Sarjakuvassa on myös käännökset englanniksi sivun alalaidassa. Eli nyt myös he, jotka eivät suomea pysty lukemaan, mutta ovat tavattoman kiinnostuneita Olavi Laisaaren (Turun asemakaava-arkkitehti 1948-1960) näkemyksistä, pääsevät tutustumaan vihdoin aiheeseen. Käännös Tiina Männistö-Funk.kuti64_1Lisäksi Tiina Männistö-Funkia ja Tiitu Takaloa sekä muita polkimilla liikkujia pääsee kuulemaan J.P. Pulkkisen radiosarjassa ”Mitä polkupyörä tarkoittaa – Kertomuksia täydellisestä keksinnöstä”, joka alkaa tänään YLE Radio 1:ssä ja on kokonaisuudessaan kuunneltavissa jo Yle Areenassa. Männistö-Funk ja Takalo ovat äänessä useassa jaksossa.

mita_polkupyora_tarkoitaaKuva: Jukka Lintinen/Yle

Voitte siis kuunnella radio-ohjelmaa polkupyöräilystä odotellessanne huomista, jolloin ilmestyy taas muutama sivu sarjakuvaa, joka kertoo polkupyöräilystä. Tai sitten voitte vaikka mennä pyöräilemään. Huomisessa sarjakuvassa käydään Jerikossa, Amsterdamissa, Los Angelesissa ja Croydonissa, joka on yksi Lontoon kaupunkipiireistä. No, huomenna näätte.