Inktober/Mokakuu X

Maanantaina en piirtänyt mitään. Todella suuria vaikeuksia tarttua mihinkään työjuttuun. Kirjoittamiseen tai luonnosteluun. Väsymystä ja ahdistusta. Sadetta ja harmautta. Vaikka olen sitä mieltä, että säästä valittaminen on ihan turhaa hommaa, sillä sille ei voi mitään. Mutta kyllä sääolosuhteet saattavat silti mielialoihin vaikuttaa. Toisaalta aurinkoisena päivänä on vielä vaikeampi keskittyä töihin sillä ”Tämä saattaa olla viimeinen aurinkoinen päivä!”.

Eilen sitten päätin pitää vapaapäivän. Piirustus on kahvilasta, jossa istuin pitkään. Jouduin jopa pyytämään, että toinen asiakas ei istuisi kuvassa näkyvään tuoliin kesken kaiken.

Jotenkin olisin kaivannut kuvaan kovasti värejä, sillä ne tuntuivat eilen erityisen merkityksellisiltä. Lisäsin sitten tuohon toiseen versioon ne ATK:lla. Koneella siksi, että käyttämäni muste oli vesiliukoista, joten vesiväri ei ollut vaihtoehtona. Puuvärit ja liidut tuntuivat liian työläiltä. Eivätkä myöskään sovellu luonnoskirjaan, jota kuljetetaan mukana. Ne nimittäin tuhriintuvat sivujen hinkatessa toisiinsa.

inktober11varillinen

Inktober V-VIII

En ole ehtinyt näitä Mokakuun kuvia pistämään tänne ATK:lle muutamaan päivään. Joten nyt tulee useampi kuva kerralla, alkaen viime torstaista. Silloin yritin piirrellä jotain mitä en ole ennen piirtänyt. Kahvilan ikkunasta näkyi vanha Volvo. Pieleenhän se meni. Mutta mitä väliä!

inktober9Perjantaina vieraan lähdettyä.

inktober10Viikonlopun olin Turussa Varjokirjamessuilla. Tässä piirroksia sieltä:

inktober8

Inktober III

Koiravanhus sairastui eilen. Nyt voi jo paremmin.

inktober4 inktober5 inktober6Kuvissa koira nukkuu sylissäni kun luen ATK:sta Liv Strömquistin uusia vielä ilmestymättömiä sarjakuvia. (Haastattelen häntä lauantaina Turun varjokirjamessuilla. Olen siitä innoissani!) Koiralla, joka täyttää pian 14 vuotta, on yllään hieno tekninen lihas- ja nivelkipuihin auttava paita, jollaisia ravihevosetkin pitävät. Tämä vaan on ommeltu ihmisten kaulurista. Asun vanhassa ja koleassa talossa. Se ei ehkä ole paras mahdollinen koti vanhukselle. Toisaalta on täällä varmasti talon 110-vuotisen historian aikana moni muukin vanhus palellut. Kaikki eivät vaan vietä ehtoopäiviään lattianrajassa.

Inktober II

Tässäpä maanantainen Mokakuun kuva.

inktober3Esineitä ikkunalaudalla. Mitä ne ovat? Jäämeren kuluttama pala betonia, posliininuken pää, lasinen paperipaino, metallinen mäyräkoira, meren hioma puun pala, ja toinenkin, kaakeliuunistamme kunnostuksen yhteydessä löytynyt vanha mustunut lusikka ja litteä kivi Bristolin lahden rannalta.

Piirretty, kuten eilisetkin kuvat, säiliösiveltimellä, joka on täytetty laimennetulla värillisellä musteella.

Inktober I

Kun työkseen tekee kuvia, on todella mukava välillä piirtää jotain, joka ei olekaan työtä. Siksi päätin osallistua Inktoberiin, johon minut tutustutti vuosi sitten työharjoittelijani Samuli. Ajattelin haastaa itseni ja piirtää kaikki kuvani havainnosta. Se on mukavaa puuhaa ja ihanan meditatiivista. Mahtavaa päivittäin uppoutua hetkeksi katsomaan, näkemään ja siirtämään näkymä paperille, jos suinkin pystyn. Ja jos en pysty, ei haittaa. Tänään, sunnuntaina, tovi vierähti aika pitkäksi, koska oli aikaa.

Enää pitäisi keksiä mikä Inktober on suomeksi. Mokakuu?

inktober1Koska malli liikkui pikkasen liikaa, päätin piirtää toisen kuvan, jossa mallina on rauhallisempi objekti.

inktober2”Pieni koira nukkuu sängyllä”