Minulla on tosiaan tapana listata itselleni, näin vuodenvaiheen aikaan, kaikenlaiset hommat, mitä olen kuluneen vuoden aikana tehnyt. Se on terveellistä, sillä se tuo näkyväksi mihin aika on kulunut.

Alkuvuoden kirjoitin käsikirjoitusta seuraavaan pidempään sarjakuvaan. Kevät oli kiireinen. Tein sarjakuvaa Kutikutin Roihu-antologiaan, joka tulee ilmestymään keväällä 2025. Teos painetaan kahdella värillä ja sen tekeminen oli hieman mutkikasta mutta innostavaa. Minulla on jonkin verran kokemusta kaksiväripainosta jo ennestään ja nyt innostuin siitä vielä enemmän. Jotta pystyn tekemään värierottelun, päätin maalata sarjakuvan kahdella värillä, syaanilla ja magentalla vesivärillä, vaikkakin lopulliset painovärit tulevat olemaan eri. Näiden lisäksi käytin mustaa, jonka halusin painaa kahdella värillä päällekkäin. Ehkä kerron kirjan ilmestyessä lisää.

Roihun lisäksi tein sarjakuvan Kuti-lehteen numero 73. Lehdessä oli teemana aika ja sarjakuvassani neljä eri hahmoa elävät elämäänsä ja viettävät aikaansa samassa paikassa, Tammerkosken rannalla, mutta eri aikakausina. Sarjakuvaa varten sain apua Keiden kaupunki -hankkeen historian tutkijoilta Ainur Elmgreniltä, Hanna Tyvelältä ja Tiina Männistö-Funkilta. Tiinalta rautakauden emännän muinaispukuun, Ainurilta erityisesti rautakauden dirhemeistä ja Hannalta vinkkejä mm. kivikauden ihmisen ulkonäköön. Klikkaamalla kuvaa näet sarjakuvan suurempana.

Linkki lehden digiversioon, jossa sarjakuva on luettavissa kokonaisuudessaan

Samassa kevään hässäkässä tein myös kilpailuehdotuksen Jorvin uuden sairaalan seinäkuvituksia varten. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri siis rakentaa uutta jättimäistä sairalaa Espoon Jorviin ja haluaa täyttää sairaalan seinät kuvituksilla. Eikä ainoastaan lastensairalaa vaan myös aikuisten. Ja aikuisten puolelle nyt kilpailulla haettiin kuvittajaa.

Maaliskuussa lähdin pitkälle junamatkalle, Tampereelta Norwichiin, Englantiin. We live here -hanke kutsui minut osallistumaan kansainväliseen taideprojektiin nimeltään On our Doorsteps. Junassa piirtelin kanssamatkustajia. Se oli ihana tapa kuluttaa aikaa kiskoilla. Näitä piirroksia syntyi kymmeniä. Ehkä teen niistä joskus pienlehden. Tai itse asiassa olin jo kesällä 2024 tekemässä, mutta aika loppui kesken ja hanke jäi.

On our doorsteps – hankkeessa haastattelin neljää ihmistä norwichilaisella kosteikkoalueella, marskimaalla. Myöhemmin keväällä piirsin haastatteluista kotona sarjakuvat, jotka tulostettiin ja ripustettiin isoina, 3m x 1,5m, tauluina, samaiseen maastoon. Kaikilla haastateltavilla oli joku suhde tuohon urbaanin maiseman keskelle jääneeseen luontoplänttiin. Klikkaamalla kuvaan näet sen suurempana.

Toukokuussa palasin Norwichiin minäkin, junalla jälleen.
Teokseni olivat osa Norfolk & Norwich taidefestivaalia. Oli kuuma päivä.

Norfolk & Norwich festivaalin ohjelman kannessa oli myös käytetty kuvitustani. Kuva on alun perin tehty Rakkautta ja Anarkiaa- leffafestivaalin julisteeseen vuonna 2022.

Toukokuun reissulla jatkoin, On our Doorsteps -hankkeessa, Norwichista luoteeseen, Hullin kaupunkiin, jossa tapasin taas kolme ihmistä, joilla oli tiivis suhde lähiluontoonsa tutkijoina tai nuoriso-ohjaajana. Piirsin näidenkin tapaamisten ja haastatteluiden pohjalta kesällä sarjakuvat. Klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.

Kesällä selvisi, että olin voittanut Jorvin kuvituskilpailun. Huomasin, että se vähän harmitti, sillä se tietysti tarkoitti, että minun pitää tehdäkin ne kuvitukset Jorvin sairaalan seiniä varten. Sinäänsä siinä ei ollut mitään vikaa, olin innostunut omasta ideastani, mutta olisin halunnut myös päästä jatkamaan seuraavaa vähän pidempää omaa sarjakuvahanketta, jota olin jo edellisenä talvella vähän aloitellut ja käsikirjoituskin oli valmis. Miksi aika on niin kohtuuttoman rajallinen?

Elokuussa lähdin taas junailemaan kohti Hullia ja Englantia.
Tällä kertaa Freedom-taidefestivaali oli nostanut sarjakuvani kaupungin keskustaan.

Syksyllä päätin, että ennen kuin ryhdyn tekemään Jorvin kuvituksia, jatkan vähän miltei vuosi sitten aloitettua sarjakuvaa. Tässä siitä ensimmäinen sivu. Ei siitä vielä tämän enempää! Julkaisen lisää täällä sitten…no, sitten joskus, kun minulla on aikaa piirtää sitä.

Sellainen oli työrintamani vuonna 2024.

Piirustus jäi kesken kun juna saapui Tampereelle.

Hyvää loppuvuotta kaikille! Ja aikaa, energiaa, intoa ja inspiraatiota minulle vuodelle 2025! Niitä tarvitaan!