Miksi nyt ei ilmesty Memento moria (osa 2)

sairastaminen3sairastaminen2sairastaminen4Enää olisi voimat haussa. Voisi luulla, että kun on maannut viikon voisi työt aloittaa ihan uusin voimin ja innolla. Mutta päinvastoin! Tuntuu, ettei ole voimia yhtään mihinkään.

Olen minä sentään jotain saanut aikaiseksi! Tosi paljon purua nimittäin!kumi

8 vastausta artikkeliin ”Miksi nyt ei ilmesty Memento moria (osa 2)

  1. Pikaista paranemista!
    Mun mielestä taiteilijalla on oikeus pitää sairaslomaa silloin kun on kipeänä. Harmillisen monella tosin taitaa toimeentulo olla sellainen, että rahan tulo loppuu heti kun työn raataminen loppuu, mistä lienee peräisin stereotypia aina töissä olevasta taiteilijasta.

    Itse koen tämän blogin ja täällä kaiken taiteeksi ja siihen kuuluu sekin, että aina kaikki ei tapahdu juuri niin kuin alunperin on luullut. Siinä konkretisoituu se, että taide on aina jonkun ihmisen luoma asia, mikä tällaisessa mediassa toimii aika hyvin. Tuot hienosti esiin tuota luomisprosessia, mikä varmasti lukijoiden keskuudessa nostaa arvostusta luovan työn tekijöitä kohtaan.

    • Kaiken järjen mukaan kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeus pitää sairaslomaa kun sairastuu. Varsinkin lehtisarjakuvaa tekevät ovat varmasti huomanneet, että näin ei aina ole.
      Taiteilijan ei ole aina helppoa määritellä itse omaa työaikaansa. Itselläni meni kymmenen vuotta tajuta, että viikonloppuina ei ole pakko tehdä töitä. Myös vapaailta oli aika vieras käsite. Tai oikeastaan vapaa-aika. Jos en ollut piirtämässä, niin vitkuttelin aloittamisen kanssa, mikä on mulla aina se ensimmäinen työvaihe. Mutta silloinkaan en ollut vapaalla, vaan meinaamassa aloittaa. Ainoastaan jos oli jotain sovittua menoa jonkun ihmisen kanssa, en ollut töissä. Se ei pitemmän päälle ole kovin terveellistä. Ainakaan minulle.

  2. Samojen omatunto-ongelmien kanssa painii yksityisyrittäjägraafikko… Varsinkin siinä vaiheessa kun sairaslomaa tuli ensin kuukausi aivoinfarktista (juuri alkaneen kesäloman tilalle) ja sitten kolme kuukautta lisää infarktin jälkipyykkinä tehdystä sydänleikkauksesta. Sitä vaan kuvittelee, että on jotenkin huono ihminen jos pysähtyy… vaikka olis kuinka toimintakyvyttömässä kunnossa.

    Pikaista paranemista ja parempaa oloa!

    Ja kiitos kun kerrot tarinaasi!
    Yllämainituista syistä Memento mori osuu mulle aika syvälle 🙂

    • Kyllä, tutulta kuulostaa. Ei saisi ihminen pysähtyä ja välillä on vain pysähdyttävä. Ja ainakin itselläni tuo huono ihminen olen aina minä. Ei koskaan kukaan muu, joka sairaslomaa pitää. Muita kohtaan olen kyllä ymmärtäväinen.

  3. Tuttuja tunnelmia minullekin, olen entinen yksityisyrittäjä mutta nykyään jo eläkkeellä. Minusta ei tosin koskaan tuntunut että olisin ollut jotenkin huono jos sairastuin, mutta paljon käytännön hankaluuksia siitä kyllä oli.

    • Niinpä, harvemmin sitä on varannut työaikatauluihinsa varaa sairastumiselle. Tai siis tuskin koskaan.

  4. Hei,

    Kiitos sarjakuvastasi. Se on varsin koskettava ja hieno. Aikanaan kun se on valmis, toimitathan osastolle, jolla tulit hoidetuksi. Harvoin näin konkreettisella tavalla voi nähdä asiat potilaan näkökulmasta. Olet tähänastisen perusteella ollut mielettömän urhea! Omassa työssäni kiinnitän jälleen tehostetusti huomiota potilaan kohtaamiseen. Asia, joka on minulle lääkärinä päivittäistä rutiinia, on potilaalle ainutkertaista. Silloinkin, kun itse olen väsynyt ja kiireinen. Tärkeä sarjakuva. Thumbs up!

    • Kiitos paljon! Memento morissa olen nimenomaan yrittänyt tuoda esille sitä, miltä tuntuu olla potilaana. Ei ainoastaan millaista se oli, vaan miltä se tuntui. Teho-osaston jälkiseuranta tapaamisessa (tai mikä lie ollut sen kohtaamisen nimi) kävi ilmi, että tapasin lääkärit ennen leikkausta 2-3 kertaa, mutta minulla ei ole siitä mitään muistikuvaa. Mutta muistan tapaamisen, jossa lääkärit eivät minua kohdanneet. Eli kyse ei ole missään nimessä mistään dokumentista vaan siitä mitä muistan ja miltä se tuntui. Ja kuten olen todennut, ihmisen muistilla ei ole paljonkokaan tekemistä todellisuuden kanssa. Vai onko sittenkin, jos se mitä muistan, on minun todellisuuteni? Lääkärin todellisuudessa hän on tavannut minut 2-3 kertaa puhutellut minua ja kenties kertonut toimenpiteen kulusta.
      Kiva, että olen saanut heräteltyä sinut muistamaan, että oma arkinen työpäiväsi voi olla toiselle elämän muuttava kokemus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *