Lukijat varmasti ymmärtävät, jos et jaksa jatkaa rankan aiheen käsittelyä. Sarjakuva on ollut mielenkiintoinen ja koskettava, mutta tärkeintä lienee että teet sitä mikä itsestäsi tuntuu hyvältä. Ei lukijoiden tai kustantamon takia tarvitse saada valmista.
Samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa, että lukijan näkökulmasta tämä istuu hyvin osaksi Memeto morin jatkumoa. Yritin jo aikaisemmin kirjoittaa jotain siitä, mutta tuo tunteiden ilmaisu kolahti niin perusteellisesti, että asioille ei meinaa löytää sanoja. Hatunnoston arvoinen suoritus, että kuinka vahvaa ilmaisua olet saanut näihin sarjakuviin.
Taistelua tosiaan kynän, paperin ja menneisyyden -siis lähimenneisyyden kanssa! Ilman tätä et muistaisi näitä enää koskaan: teet nyt taistelua toistenkin puolesta, niiden jotka eivät vain osaa tai jaksa kertoa, mitä tällainen sairastuminen todella on!
Enpä usko, että unohtaisin sairastumista kovin helpolla, vaikken siitä sarjakuvaa piirtäisikään. Ihmisillä kun on tapana muistaa vakavat sairastumiset ja onnettomuudet ja muut elämän käännekohdat ehkä vähän liiankin hyvin. Memento mori tulee kyllä vielä jatkumaan.
Eikö nämäkin ruudut tavallaan solahtaisi Memento moriin..?
Hienoa symboliikkaa sarjakuvaruuduista.
Niinpä kai. Samojen sairastumisen teemojen ympärillähän tässä kait pyöritään. Eri näkökulmasta vain.
Lukijat varmasti ymmärtävät, jos et jaksa jatkaa rankan aiheen käsittelyä. Sarjakuva on ollut mielenkiintoinen ja koskettava, mutta tärkeintä lienee että teet sitä mikä itsestäsi tuntuu hyvältä. Ei lukijoiden tai kustantamon takia tarvitse saada valmista.
Kyllä Memento mori saa vielä jatkoa. Ei tämä tähän lopu. Pitäähän se potilas päästää sieltä sairaalasta jonakin päivänä!
Samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa, että lukijan näkökulmasta tämä istuu hyvin osaksi Memeto morin jatkumoa. Yritin jo aikaisemmin kirjoittaa jotain siitä, mutta tuo tunteiden ilmaisu kolahti niin perusteellisesti, että asioille ei meinaa löytää sanoja. Hatunnoston arvoinen suoritus, että kuinka vahvaa ilmaisua olet saanut näihin sarjakuviin.
Kiitti. Sen verran suuret tunteet ovat tässä alkuvuoden hyrränneet, että väkisinkin niistä osa tarttuu musteeseenkin.
Taistelua tosiaan kynän, paperin ja menneisyyden -siis lähimenneisyyden kanssa! Ilman tätä et muistaisi näitä enää koskaan: teet nyt taistelua toistenkin puolesta, niiden jotka eivät vain osaa tai jaksa kertoa, mitä tällainen sairastuminen todella on!
Enpä usko, että unohtaisin sairastumista kovin helpolla, vaikken siitä sarjakuvaa piirtäisikään. Ihmisillä kun on tapana muistaa vakavat sairastumiset ja onnettomuudet ja muut elämän käännekohdat ehkä vähän liiankin hyvin. Memento mori tulee kyllä vielä jatkumaan.