Memento morin jälkeen

Eipä hommat ole loppuneet vaikka sain blogisarjiksen valmiiksi. Tässä esimerkiksi lista kuvista, jotka aion korjata paperiversioon. Sivunumerot eivät täsmää verkkosarjikseen. Kustannustoimittajalta sain myös listan mm. kirjoitusvirheistä.

mementomori_ohi2Ja tietysti sivut pitää skannata ja käsitellä uudelleen paperikirjaa varten. Sivut olivat myös ihan sekaisin. Tässä olen saanut niitä vähän järkkäiltyä. Vasemmanpuoleisissa pinossa on tapahtumat ennen leikkausta, keskimmäisessä leikkauksesta kotiutumiseen ja oikealla kotiutumisesta tarinan loppuun. Kuten näkyy, sivujen piirustuskoko on melko suuri.mementomori_ohi5Se homma jäi kuitenkin kesken sillä keksin, että työhuone pitää siivota. Tässä siis kuva siivouksen keskeltä.

mementomori_ohi3 Ja mitä löysinkään! Nuudelipussikokoelmani. Tai ainakin osan siitä. Loput ovat vintissä. Nehän mainitaan jo Minä, Mikko ja Annikki -sarjakuvassakin. Ja taas huomaan sanovani itselleni: ”Näistä on hetkenä minä hyvänsä tulossa joku ällistyttävä taideteos.”mementomori_ohi7Löysin myös Memento morin käsikirjoitusvaiheessa laaditun suunnitelman tapahtumien kulusta ja eri kohtauksista. Neuropsykologin nimi peitetty.

mementomori_ohi1Olen jo Minä, Mikko ja Annikki -teosta tehdessä käyttänyt samaa taktikkaa. Siitä löytyi tämä vanha kuva.

annikkiSamoja vahaliituja löysin kolmessa erilaisessa tuotepakkauksessa. Keskimmäinen omalta kouluajaltani.

mementomori_ohi6mementomori_ohi4Toki liituja oli laajempikin värivalikoima kuin tuossa koulupakkauksessa. Mutten edes muista milloin olisin viimeksi piirtänyt liiduilla!

Nyt taas olen tarttunut Memento moriin ja noihin listaamiini muutoksiin, jotta siitä saataisiin mahdollisimman hyvä albumi kevääksi.

Memento mori osa 28

Taas on aikaa päässyt vähän vierähtämään, mutta pyrin siihen, että sarjakuva ilmestyisi koko kevään säännöllisesti, kahden viikon välein, tästä eteenpäin.
Mikko välillä lukee näitä sivuja ennen teitä ja halusi huomauttaa, ettei kaikki ole mennyt niin kuin sarjakuvassa annetaan ymmärtää. Kieltämättä olen käyttänyt Mikkoa kerronnallisena apuna, etten puhuisi sarjakuvassa vain yksikseni. Mikko on joutunut Milouksi tai Jolly Jumpperiksi, jottei sankari olisi niin kovin yksin ajatuksineen. Olenko minä siis Lucky Luke? Taas.

mementomori119 mementomori120 mementomori121 mementomori122 mementomori123 mementomori124 Seuraava osa ilmestyy 8.2.

Poraaja

poraaja_sivu1poraaja_sivu2poraaja_sivu3poraaja_sivu4poraaja_sivu5

Tämä sarjakuva on julkaistu ensimmäisen kerran ½-lehden verkkolehdessä vuonna 2014. Se oli osa sarjakuvaketjukirjettä ja kommentti Johanna Longan ja Otso Höglundin sarjakuviin. Lue kyseiset sarjakuvat napsauttamalla taittelijan nimeä.

Saa nähdä kuinka taiteilijoiden toimeentuloon vaikuttaa se, että perussuomalaiset ovat nyt maan toiseksi suurin puolue. Edellisissä eduskuntavaaleissahan puolueen näkemys oli selkeä. ”Perussuomalaiset kokevat suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen olevan ensisijaista postmodernin nykytaiteen tukemiseen verrattuna. Valtion myöntämiä kulttuuritukirahoja on ohjattava siten, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markkinoiden vastuulle.” (Suomalaiselle sopivin -Perussuomalaiset r.p:n eduskuntavaaliohjelma 2011)

Mitenkähän Jaanan käy? Ovatko reiät tekotaiteellisia postmoderneja kokeiluja vai vahvistavatko ne suomalaista identiteettiä? Nyt tarkkana sen apurahahakemuksen kanssa!