Memento mori osa 4

Tapanani on tehdä usein paljon taustatyötä sarjakuviani varten. Nytkin aloitin selvittämällä millainen on CT-kuvauslaite eli tietokonetomografiakone. Pyysin myös ystävältäni, joka on sairaanhoitaja, apua ja neuvoja. Sitten hoksasin, että sarjakuvia voi myös tehdä aivan toisella tavalla. Voin kertoa miltä tuntui olla potilaana. Ja jos minulla ei ole mitään käsitystä ja muistikuvaa millaisessa laitteessa olen ollut, miksi minun pitäisi kuvata se laite? Pyrin siis nyt kuvaamaan sen mitä muistan. Ja ihmisen muisti… sillä ei loppujen lopuksi ole paljoa tekemistä todellisuuden kanssa. Minulla ei myöskään ole käsitystä minkä näköisiä ihmisiä kohtasin ensiavussa, joten olen joutunut keksimään ulkoisia piirteitä sairaanhoidon ammattilaisille.

Sarjakuvan aiemmat osat löytyvät näistä linkeistä:

Memento mori osa 1

Memento mori osa 2

Memento mori osa 3

mementomori18 mementomori19 mementomori20 mementomori21 mementomori22Jatkuu kahden viikon päästä eli 16.1.

logo-pieni

 

Memento mori osa 2

Tässä Memento morin toinen osa. Kyseessä on jatkokertomus. Jos edellinen osa jäi lukematta, se löytyy napsauttamalla tästä.

Nyt onkin hyvä päivä tehdä tämä päivitys, sillä sarjakuvan tapahtumista tuli viime yönä kuluneeksi tasan vuosi.

mementomori7mementomori8mementomori9mementomori10mementomori11mementomori12

Memento mori osa 1

Tämä on kertomus ruutujen takaa, siitä mitä minulle tapahtui noin vuosi sitten. Julkaisen tätä blogissa koska juuri nyt tuntuisi mahdottomalta saada aikaiseksi jotain pitkää tarinaa paperille painettavaksi. Vakaa tavoitteeni on silti saada koko tarina ulos päästäni ja käsistäni, sillä nyt se tukkii manuaalista tulostusjonoani, odottaessaan pääsyä ulos, tähän maailmaan. Tarkoitus olisi julkaista uusia sivuja vähintään kahden viikon välein, ehkä useamminkin jos intoa, voimia ja aikaa vaan riittää.
Suunnitelmissani oli tehdä nopeaa, kevyttä ja luonnosmaista sarjakuvaa. En osannut. Tällainen tuli. Tästä alkaa siis Memento mori.mementomori1mementomori2 mementomori3 mementomori4 mementomori5 mementomori6Jatkuu…

Tärkein työkalu

Tai ainakin yksi tärkeimmistä. Rätti. Mielellään kulunutta puuvillaa. Vanha, satoja kertoja pyykätty paita toimii parhaiten, sillä siitä ei enää irtoa nukkaa. Rättiin pyyhitään  musteterä, ettei väri kuivu työvälineeseen tai kuivataan sivellintä, kun tarvitaan kuivempaa jälkeä. Toisinaan maalaan pinnan vesiväreillä ja sitten kerään väriä jostain kohdasta pois melko kuivalla siveltimellä. Vasemmassa kädessä on silloin rätti, johon sivellin pyyhitään. Rätillä ei koskaan kosketa paperiin. Toisinaan sillä saatetaan pyyhkiä pöytää kun mustetta läikkyy. Harvoin kuitenkaan pöytää ehtii työntouhujen keskellä surra, niin kuin kuvista näkyyimg_0247 img_0248img_0246

Kaapo täytti vuosia

 

kapsu1Koirani Kaapo täytti viime lauantaina 13 vuotta. Se on paljon se. Nämä kuvat piirsin työpäivän alkulämmittelynä tussatessani Ottopoikia ja työläistyttöjä talvella 2010-11 mallinani uskollinen seuralaiseni työhuoneellani.

kapsu2kapsu3kapsu4Kaapo tykkää nukkua kaikenlaisissa vaatemytyissä. Tässä yllä kuvattuna toppahousuissani. Ilmeisesti oli kylmä päivä.

kapsu5kapsu7kapsu6Ilmeisesti vuodenvaihde ei ole ollut tuolloin kovin railakas, sillä näyttää siltä, että olen viettänyt sitä koiran kanssa työhuoneella.

kapsu8Yritäpä itse nukkua joskus niin, että ranteesi lepää somasti nenäsi ja kantapääsi päällä.

kapsu9kapsu10kapsu11kapsu12kapsu13Kaapo tuli elämääni keväällä 2004. Samana syksynä ilmestyi ensimmäinen sarjakuva-albumini Tyhmä tyttö, josta löytyy tällainen sarjis. (Valokuvattuna kirjasta, koska mulla ei ole mitään digitaalisia tiedostoja tästä albumista.)

img_1892 img_1893 img_1894Elina on koiran toinen omistaja ja meillä on koiran yhteishuoltajuus. Kaapo on puolet ajasta meidän luonamme ja puolet ajastaan Elinalla.

Pari vuotta tämän jälkeen piirsin Aseman julkaisemaan Aleksis Kiven päivä -antologiaan elämästäni 10.10.2005. Kuten tekivät myös muut hankkeesseen osallistuneet piirtäjät. Minun päivääni kuului tietysti myös Kaapo.

sivu1Ja tietysti vuonna 2008 ilmestyneen Jää-albumin takakannesta Kaapo löytyy myös.

img_1895Kuten myös ruotsalaisen  Allt för Konsten -antologian kannesta vuonna 2009.

mikko2Vuonna 2012 Kaapo tuli pelastaneeksi koulun roskakatokseen sammuneen ihmisen. Siitä kerron Pakkasyö-luvussa  Minä, Mikko ja Annikki -sarjakuvassa. Tämä tarina on tosi.

kaapo2Kaapo on hyvin huomionhakuinen ja yrittää saada kaiken huomioni tuhmuuksillaan. Esimerkiksi tässä on kummasti päässyt kaatumaan työhuoneeni paperikori ja vandaali on jäänyt odottelemaan rikospaikalle, että joku huomaisi urotyön. Pikkasen on pitänyt levitelläkin silppua kun muuten ei toruja tunnu heruvan. Toisinaan Kaapo taas ottaa jotain mitä ei saisi, esimerkiksi villasukan ja tulee sen kanssa näkyvästi esiintymään työhuoneeni ovelle, että varmasti huomaisin sen. Jos en kiinnitä voroon huomiota, alkaa se heitellä sukkaa suurieleisesti. Tätä esiintymistä tapahtuu siis vain sellaisten esineiden kanssa, joita ei saisi ottaa.

kaapo1Kaikesta huolimatta on Kaapo ihan mukava otus ja ollut elämässäni niin kauan, että tulee olemaan vaikeaa, kun siitä joskus aika jättää. Mutta nyt vielä siis juhlitaan 13-vuotissynttäreitä! Onnea Kaapo!

sivu2

 

Kirjoittamisesta

img_1864

Toisinaan sarjakuvakurssia pitäessäni törmään oppilaisiin, joilla ei millään meinaa syntyä ideoita sarjakuviin. Tai oikeastaan heitä on kursseilla aika usein. Lähes jokainen sarjakuvan tekemistä aloitteleva on piirtäjä. He kyllä piirtävät mielellään ja kaiken aikaa, mutta eivät harjoittele kirjoittamista lainkaan. Ehkä he eivät ole tulleet ajatelleesi, että sarjakuva pitää myös kirjoittaa. Mielellään jopa ennen piirtämisen aloittamista.

Itse olin ihan samanlainen. Sitten tajusin, että kirjoittamista voi myös harjoitella. Oli vuosi 2003. Valitsin kirjoitusvihoksi halvan mustan vahakantisen A5-kokoisen  A6-kokoisen ruutuvihon, johon kirjoitin lyijykynällä. Tietokonetta en tuolloin omistanutkaan ja itselleni tuo käsin kirjoittaminen on paljon luonnollisempi tapa ilmaista itseäni kuin näppäinten näpyttely. On aivan eri asia piirtää A-kirjain kuin painaa nappia, jossa on kuva A:sta.

Päätin, ettei kirjoittamiselle saa laittaa mitään rajaa. Kirjoitan ihan mitä huvittaa. Usein tekstit käsittelevät tunteita ja työnteon vaikeutta. Toisinaan vain kuvailen, mitä näen ympärilläni. Ainoa rajoitus vihossani oli, ettei sinne saanut piirtää. Nykyään en ole niin tarkka tästä kiellosta, mutta mieluummin kyllä piirrän paperille, jossa ei ole ruutuja tai raitoja.

Huomasin, että sarjakuvakäsikirjoitusten tekeminen helpottui kun kirjoittamiseen syntyi rutiini. Vihkoihin kertyi myös käsikirjoituksia ja ideoita kuin huomaamatta. Bussissa kotoa työhuoneelle matkatessani kirjoitin pätkiä esimerkiksi Kehä-sarjakuvaan. Kahviloissa olen kirjoittanut monen lyhyemmän sarjakuvan kässärit. Nykyään pyrin kirjoittamaan jotain päivittäin. Yhä käsin. Vihkoja on jo kertynyt aika läjä.

img_1860

Näin syntyi kalenteri 2017

kalenteri2017

Tässä kirjoituksessa syvennytään kalenterin tekovaiheiden tekniseen puoleen, eli mitä työvaiheita kuuluu käsintehdyn osuuden jälkeen. Myös tätä vilkkuvaa GIF-animaatiota sivutaan.
Äänessä tällä kertaa Tiitulla työssäoppimista suorittava Samuli Björkling, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen graafiselta linjalta.

1

Aluksi päätimme lopullisen julkaisun painovärit. Kalenterien painatus tapahtuisi digipainossa, eli värien määrä ei ollut rajoitettu. Kuitenkin, halusimme kalenterin visuaalisesta ulosannista väreiltään hillityn, eli käytimme vain kolmea väriä mustan ja painopaperin sävyn lisäksi.

2

Kun värit oli päätetty, alkoikin kalenterin työstöprosessi. Loin vektoriohjelmisto Illustratorilla päiville laatikot ottaen mallia jo julkaistujen kalenterien asettelusta (päivät ovat samat kaikissa saman vuoden kalenterissa tietenkin).

3

Seuraavaksi tehdyt päivälaatikot päätyivät taitto-ohjelma InDesigniin. Tein kalenterin taiton kuukausijärjestyksessä aika lailla koko työskentelyn ajan. Lopussa vasta sivujärjstys muutettiin, sillä tammikuun kuva- ja kalenterisivu muodostavat kannet. InDesignissa pystyy kätevästi huolehtimaan marginaaleista ja leikkuuvaroista.

4

Kuvasivut skannattiin korkealaatuisiksi TIFF-tiedostoiksi kahdessa osassa, ja niistä koostettiin Photoshopissa jälleen kokonaisia. Apulinjoja hyödyntäen kuvien horisonttimaisemat suoristettiin.

5

Päätin pohjata kalenterisivut johonkin yksityiskohtaan kuvituskuvista. Värikuvista saatiin rasterikuvia käyttämällä rasterointiin varta vasten tarkoitettua makroa (actionia).

6

Photarissa on sisäänrakennettuna ominaisuutena ainakin uusimmissa versioissa mahdollisuus muodostaa kaksisävykuvia (duotones) parilla klikkauksella. Kuvan tilan pitää olla Harmaasävyt (Grayscale), josta tilan voi muuttaa kaksisävykuvaksi.

7

Paljon kalenterissa käytettyjä työkaluja olivat Selektiivinen värikorjailu (Selective Color) sekä Korvaa väri (Replace Color). Kuvan päälle on eri tasolle asetettu tavoiteväri, ja näillä työkaluilla on erittäin kätevä tehdä värialueista halutunlaisia, osävärejä säätelemällä tai valotuksen määrää muuttamalla.

8

Kalenterisivujen taustojen muodostamista varten värikuvien mustavalkoarvoja tuli säätää, jotta rasteripisteisiin saataisiin vaihteluvuutta (mitä tummempi väri, sitä tiheämmin on rasteripisteitä).

dymo_valine

Alussa pyörivää GIF-animaatiota varten tehtiin tekstinpätkä tällaisella dymo-kohotarrakirjoittimella mieleisen tyylin saamiseksi. Allekirjoittanut ei ainakaan ennen ollut käyttänyt tätä välinettä, mielenkiintoinen ja näppärä väline kyllä.

9

Edellinen tekstinpätkä skannattu Photariin, kuvasuhteet muutettu GIF-animaatioon sopivaksi. Värisävyjä nostettu esiin.

10GIF-mainoksen aikajana. Nähtävillä on yksittäisten kuvien kehysnopeus sekuntilta (frames per second).

 

Deadline lähellä

IMG_1730Viime perjantaina meni vuoden 2017 kalenteri painoon. Tässä kuvassa sitä vielä rustaavat piirustuspöydän ääressä Tiitu ja fotarin ääressä työharjoittelija Samuli.

IMG_1753Jostain valokuvasta piti ottaa mallia joulukuun kalenterikuvaan, mutta näytöllä näyttää pyörivän tunnelmia kesän 2016 Annikin runofestivaaleilta. Sylissä Kaapo.